Uusi vientivalvontalaki voimaan 15.9.2024

Vientivalvontalaki uudistuu 15.9.2024

Uusi vientivalvontalaki voimaan. Uudessa laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta "vientivalvontalaissa" (500/2024) on kyse kansallisesta täydentävästä sääntelystä, joka on tarpeen kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/821, jäljempänä vientivalvonta-asetus, soveltamisen tueksi.

Uusi vientivalvontalaki on yleislaki, kuten lain 3 §:ssä todetaan yksiselitteisesti. Näin ollen, mikäli muussa laissa on uudesta vientivalvontalaista poikkeavia ehtoja, sovelletaan niitä uuden vientivalvontalain sijasta. Erityisesti tämä koskee puolustustarvikkeiden vientiä sekä ampuma-aselaissa kuin ydinenergialaissa säädettyjä tilanteita, joista kyseistä erityissääntelyä löytyy.

Lisäksi kaksikäyttötuotteiden viejien on tiedostettava, että uuden vientivalvontalain 5 § on kirjoitettu käyttäen rikoslaista tuttua sanamuotoa ”on syytä epäillä”. Tämä tarkoittaa sitä, että viejien on jatkossa syytä olla tarkkana ja tiedostaa korostettu huolellisuusvelvollisuus. Kaksikäyttötuotteiden viejien on syytä viimeistään nyt luoda prosessit, joilla kyetään sopimuskumppanin taustat ja tuotteiden käyttötarkoitukset selvittämään tarpeellisella ja riittävällä tavalla. Erityisesti tarkastusvelvollisuus koskee vientivalvonta-asetuksen 4 artiklan sekä 6 artiklan tilanteita eli erityisesti kemiallisia, biologisia sekä ydinaseita koskevaa kehitystä ja tuotantoa kuin sotilaallista loppukäyttöä.

Uuden vientivalvontalain muutoksista

Uuden lain sääntely vastaa pääosin kumotun vanhan lain periaatteita ja keskeisiä elementtejä. Keskeinen muutos sääntelyssä liittyy siihen, että uudesta vientivalvontalaista on poistettu suoraan sovellettavan vientivalvonta-asetuksen kanssa päällekkäinen ja paikoin ristiriitainen sääntely. Siltä osin kuin esimerkiksi luvanvaraisuudesta, ilmoitusvelvollisuuksista ja muista toiminnanharjoittajien velvoitteista sekä esimerkiksi lupaharkinnasta säädetään vientivalvonta-asetuksessa, säännöksiä ei ole toistettu kansallisessa laissa. Lakia on samalla kehitetty siten, että vientivalvonnan tavoitteiden tehokas toteutuminen on varmistettu kansallisen valvontaluettelon laatimisella.

Kansalliseen valvontaluetteloon sisältyvien tuotteiden vienti edellyttää lain 7 §:n mukaan vientilupaa ainoastaan silloin, kun tuotteita ollaan viemässä Suomesta EU:n tullialueen ulkopuolelle. Kansallista valvontaluetteloa ei voida kuitenkaan kansallisella sääntelyllä ulottaa koskemaan vientejä koko EU:n alueelta. Kansallinen valvontaluottelo, koskee siis lähtökohtaisesti Suomesta tapahtuvaa vientiä.

Viennin Suomesta katsotaan kattavan seuraavia tilanteita:

1. tuotteet on asetettu vientimenettelyyn Suomessa;
   
2. tuotteet poistuvat unionin tullialueelta Suomen kautta;
   
3. viejä on suomalainen, mutta tuote sijaitsee muualla EU-alueella kuin Suomessa; ja
   
4. tuote sijaitsee tai saa valvonnanalaiset ominaisuutensa lupahakemuksen tekohetkellä Suomessa, mutta sitä ei olla asettamassa vientimenettelyyn Suomessa, tai viemässä unionin tullialueen ulkopuolelle Suomesta, vaan jossain toisessa EU maassa.

Yhteenveto - Muutoksista vanhaan lakiin verrattuna

Uusi vientivalvontalaki säätää seuraavia muutoksia kumottuun lakiin verrattuna:

Miksi vientivalvontalakia oli tarve muuttaa

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettuun lakiin sisältyi aiemmin osittain päällekkäistä sääntelyä EU:n vientivalvonta-asetuksen kanssa. Päällekkäisestä sääntelystä suoraan sovellettavan EU-asetuksen kanssa katsottiin olevan syytä luopua sääntelyn selkeyden vuoksi ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Suurin osa vientivalvonta-asetuksen säännöksistä oli sellaisenaan suoraan sovellettavissa, eikä niiden soveltamisen tueksi katsottu tarvittavan kansallista täydentävää sääntelyä.

Voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyen oli tunnistettu myös eräitä kansallisista syistä johtuvia tarpeita muuttaa lainsäädäntöä. Näissä lainsäädännön muutostarpeissa taustalla oli ensisijaisesti tarve sääntelyn selkeyden ja oikeusturvan kehittämiseksi ja turvaamiseki.

Kumotussa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa säädettiin ennakkotiedosta, jota viejä tai muu toimija voi hakea ulkoministeriöltä. Ulkoministeriölle oli myös mahdollista toimittaa valvonnanalaisuustiedustelu, jossa ulkoministeriö esitti näkemyksensä siitä, kuuluiko tietty tuote vientivalvonta-asetuksen liitteen I luetteloon. Valvonnanalaisuustiedustelusta ei kuitenkaan ollut nimenomaista sääntelyä laissa. Selkeyden vuoksi todettiin olevan perusteltua, että myös valvonnanalaisuustiedustelusta otettaisiin lakiin oma säännöksensä.

Kumotussa laissa säädettiin myös menettelyistä, joita noudatettiin kauttakuljetettavan tavaran haltuun ottamiseen, luvan hakemiseen sekä asian käsittelyyn. Säännökset sisältyivöt kumotun lain 7 a–7 d §:iin. Näitä menettelyjö oli tarve selkeyttää ja huolehtia ulkoministeriön ja Tullin tehtävien jakautumisesta tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että menettely olisi myös kauttakuljettajien kannalta aiempaa selkeämpi.

Muutoksien tarve oli kuten aiemmin on todettu selkeyttää ja tehostaa nyt kumottua sääntelyä.

Lopuksi EU sääntelystä lyhyesti

Vientivalvonta-asetuksessa kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Kaksikäyttötuote voi olla fyysinen tuote tai aineeton tuote, kuten ohjelmisto.

Vientivalvonta-asetuksessa tietyiltä osin rajoitetaan ja asetetaan lupavaatimuksia kaksikäyttötuotteiden viennille EU-alueen ulkopuolelle, kaksikäyttötuotteiden välitykselle kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan, kaksikäyttötuotteita koskevan teknisen avun tarjoamiselle kolmanteen maahan, kaksikäyttötuotteiden kauttakululle EU-alueen kautta ja kaksikäyttötuotteiden siirrolle EU-alueen sisällä.

Viejille ja muille toimijoille asetetaan asetuksessa myös näihin toimintoihin liittyviä velvollisuuksia, kuten erilaisia ilmoitusvelvollisuuksia. Vientivalvonta-asetuksessa säädetään lisäksi esimerkiksi erilaisista lupatyypeistä ja lupien myöntämiseen liittyvistä menettelyistä sekä sääntelyn täytäntöönpanosta.

Yhteisen valvontajärjestelmän eduista

Yhteisellä valvontajärjestelmällä varmistetaan myös se, että kaksikäyttötuotteiden vapaa liikkuvuus unionin tullialueella voi toteutua. Yhteisiä luetteloita kaksikäyttötuotteista, määräpaikoista ja suuntaviivoista pidetään tehokkaan vientivalvontajärjestelmän olennaisena osana. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kansallisia valvontaluetteloita, jos tämä nähdään tarpeelliseksi yleiseen turvallisuuteen, terroritekojen ehkäiseminen mukaan lukien, tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä.

Uudessa vientivalvontalaissa (500/2024) on pyritty huomioimaan EU:n sääntely kattavasti ja poistamaan aiempi päällekkäinen sääntely. Tarkoituksena on ollut vientivalvontaa koskevan sääntelyn selkeyttäminen ja tehostaminen. Lisäksi kansallisen valvontaluettelon mahdollistaa jatkossa tehokkaampaa ja selkeämpää paikallista valvontaa.

* * *

Aihealueen osalta Suomen vuoden kuljetusoikeusjuristiksi valittu Specialist Partner Oscari Seppälä neuvoo mielellään lisää. Seppälä edustaa säännöllisesti niin pörssilistattuja, suuria kuin keskisuuria yrityksiä merenkulun toimialaan liittyvissä kysymyksissä, off shore -toiminnan sääntelyssä, kuljetusvahinkojen vastuukysymysten selvittämisessä kuin pakotteiden soveltamisessa. Olemme kuljetusalan, offshore -toimijoiden ja merenkulkutoimialan toimijoiden luotettava kumppani. Lisäksi edustamme näitä tahoja niin oikeudenkäynneissä kuin välitysmenettelyissä eri välityslausekkeiden soveltuessa.

Lisäksi Managing Partner Liene Krumina vastaa myös mielellään tarkentaviin kysymyksiin aihealueeseen liittyen. Ole rohkeasti yhteydessä – vastaamme mielellämme kysymyksiinne!

Meistä | LKOS Law Office

LKOS Law Office on ympäristöystävällisen liikejuridiikan erikoisosaaja. Neuvomme asiakasyrityksiämme voittamaan kulloisetkin oikeudelliset haasteensa ja menestymään liiketoiminnassaan.

Toimistomme on valittu mm. 2021-2024 Suomen vuoden kuljetusoikeustoimistoksi. Olemme erikoistuneet merenkuluntoimialan-, off shore -toimialan, yhtiöoikeuden, työoikeuden, kansainväliseen kaupan, sopimusoikeuden kuin kuljetusoikeuden oikeudellisiin erityiskysymyksiin. Lisäksi avustamme riidanratkaisussa, oikeudenkäynneissä kuin välitysmenettelyissä päämiehiämme säännöllisesti.

Kerromme mielellämme lisää toimistostamme kuin osaamisestamme. Lue myös uutiset -osiostamme tarkemmin menestystarinoistamme sekä viimeaikaisista tapahtumistamme. Lisäksi seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa, kuulet viimeisimmät uutisemme ensimmäisenä.

Tahtoessanne tietää mitä palvelu intohimolla tarkoittaa, ole yhteydessä. Avustamme teitä mielellämme menestymään ja kasvamaan. Tavoitteenamme on, että yritysjuridiikan sekä liikejuridiikan palvelumme ylittävät odotuksenne.

Ole yhteydessä | LKOS Law Office liikejuridiikan edelläkävijä

**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.