Pähkinänkuoressa

Pähkinänkuoressa: Letter of intent (LOI) ja memorandum of understanding (MOU) voivat tukea sopimuksen syntymistä tilanteissa, joissa lopullista sopimusta ei vielä voida tai haluta tehdä. Oikeudellinen riski syntyy, jos asiakirjan sitovuuden aste, kustannusvastuut tai neuvotteluvapaus jäävät epäselviksi. Huolellisella rakenteella ja sanamuodoilla LOI/MOU voidaan käyttää tehokkaasti ilman ei-toivottua sitovuutta.

Millä toimilla on mahdollista tukea sopimuksen syntymistä?

Neuvoteltaessa liikesopimuksen tekemisestä osapuolet eivät useinkaan tiedä, kuinka vahva toisen osapuolen tahtotila sopimuksen syntymiseen on. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa osapuolet eivät ole tehneet aiemmin yhteistyötä tai tavoiteltava lopputulos ei ole vielä selkeästi määrittynyt.

Mikäli sitovaa esisopimusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena, osapuolet voivat harkita letter of intentin tai memorandum of understandingin laatimista. Näissä asiakirjoissa ei ole kyse lopullisesta sopimuksesta, vaan tahdosta jatkaa neuvotteluja tietyin reunaehdoin. Käytännössä tällainen asiakirja voi kuitenkin rajoittaa osapuolen neuvotteluvapautta, jos sitä ei muotoilla huolellisesti.

Miten toimia, jos sopimuskumppanilla ei ole tahtotilaa sopimuksen tekemiselle?

Epävarman osapuolen näkökulmasta keskeistä on välttää toimia, jotka voisivat synnyttää vastuuta edes neuvottelukustannuksista. Kirjeenvaihdossa on suositeltavaa todeta nimenomaisesti, että neuvottelut käydään omalla kustannuksella eikä lopullisesta sopimuksesta ole päätetty.

Erityisesti kustannuksia kerryttävissä jatkotoimissa tulee harkita tarkkaan, onko letter of intent tarkoituksenmukainen. Mikäli LOI kuitenkin laaditaan, sen voimassaoloaika tulisi pitää lyhyenä ja välttää ilmaisuja, jotka viittaavat lopullisen sopimuksen syntymiseen.

Mitä letter of intent yleensä sisältää?

• Hankkeen taustan ja lähtökohtien kuvaus
• Maininta asiakirjan ei-sitovasta luonteesta
• Hahmotelma kaupallisten ehtojen päälinjoista (kohde, hinta, maksuehdot)
• Jatkoneuvottelujen kohteena olevat avoimet kysymykset
• Tarve due diligence -tarkastuksille
• Alustava aikataulu ja tavoitepäivä
• Asiakirjan voimassaoloa koskevat ehdot
• Erikseen sitoviksi tarkoitetut ehdot (esim. salassapito, riidanratkaisu)

Miten välttää oikeudelliset epäselvyydet LOI:n ja MOU:n osalta?

Oikeudelliset epäselvyydet voidaan pitkälti välttää toteamalla asiakirjassa selkeästi, ettei se velvoita lopullisen sopimuksen tekemiseen. Lisäksi kustannusvastuut ja mahdolliset sitovat ehdot on syytä erottaa selvästi ei-sitovista kaupallisista hahmotelmista.

Kansainvälisessä oikeuskäytännössä on useita tapauksia, joissa LOI on katsottu sitovaksi sopimukseksi sen yksityiskohtaisen sisällön vuoksi. Tästä syystä erityisesti rajat ylittävissä neuvotteluissa sanamuotoihin ja asiakirjan rakenteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Lopuksi

Letter of intent ja memorandum of understanding ovat hyödyllisiä välineitä, kun neuvotteluja halutaan edistää ilman lopullista sitoutumista. Asiakirjan tarkoitettu ei-sitova luonne tulee kuitenkin ilmaista selkeästi, jotta vältetään myöhemmät riidat sopimuksen sitovuudesta.

***

Kansainvälisesti palkitut liikejuristimme avustavat mielellään sopimusneuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä ja riskienhallinnassa.

**Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole oikeudellista neuvontaa.