Vakuutusoikeus
Vakuutusoikeus kuin vakuutusehdot ryhtyvät kiinnostamaan yritysjohtoa tilanteessa, missä hakemus vakuutuskorvaukseksi hylätään. Viimeistään tällöin vakuutusoikeiden asiantuntijamme avustavat mielellään selvittämään erimielisyystilannetta.
Toimistomme edustaa säännöllisesti sekä vakuutuksenottajia että vakuutusyhtiöitä. Edustamissamme tapauksissa on usein kyse vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiöiden välisistä erimielisyyksistä liittyen vakuutustapahtuman korvattavuuteen vakuutusehtojen perusteella.
Kyseessä on sopimuksen tulkintaan liittyvä tavanomainen erimielisyys. Asiantuntijoillamme on pitkäaikainen kokemus vakuutusasioiden menestyksellisestä selvittämisestä.
Vakuutussopimuslaki, joka tuli voimaan vuoden 1994 alussa, säätää vahinko- ja eläkevakuutuksia. Vakuutussopimuslaki on lähtökohtaisesti pakottavaa oikeutta vakuutuksenottajan tai -vakuutetun ollessa kuluttaja, elinkeinoharjoittaja tai pienyritys. Pakottavuus tarkoittaa sitä, ettei vakuutusehdoissa voida vakuutuksenottajan laissa säädettyä suojaa heikentää vakuutussopimuksen ehdoilla.
Vakuutussopimuslakia sovelletaan kaikkeen vahinkovakuutukseen. Omaisuusvakuutuksella katetaan vakuutusehdoissa lueteltu omaisuus yllättävän ja ennalta arvaamattoman vahingoittumisen tai tuhoutumisen varalta. Tällainen suojattu omaisuus voi olla esim. koti ja siellä oleva koti-irtaimisto, kesämökki, ajoneuvot tai matkatavarat.
Kotivakuutuksiin liitetään tavanomaiseksi osaksi vastuuvakuutus. Vastuuvakuutuksella on tarkoitus kattaa vakuutuksenottajan mahdollinen vahingonkorvausvastuu ulkopuolisille tahoille. Usein vakuutukseen sisältyy myös oikeusturvavakuutus, joka kattaa vakuutuksenottajalle oikeudenkäynnistä aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja.
Yrityksillä on tavanomaisesti tavanomaisten omaisuus- ja vastuuvakuutuksen lisäksi lukuisia muita vapaaehtoisia vakuutuksia. Vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia vakuutustuotteita yrityksille normaalien omaisuus- ja vastuuvakuutusten rinnalle. Näillä vakuutuksilla yritykset kykenevät hallitsemaan erityyppisiä riskejä riippuen vakuutusehtojen sisällöstä (esim. kyberturva).
Liiketoiminnan keskeytyksestä aiheutuvaa tulonmenetystä voidaan pyrkiä vakuuttamaan keskeytysvakuutuksella. Vakuutusehtojen sisältö ja suoja on välttämätöntä selvittää tarkasti ennen vakuutuksen ottamista. Näin varmistaudutaan siitä, että vakuutuksella annettava suoja kattaa todennäköisen tulevan vakuutustapahtuman.
Vakuutussopimusten rajoitusehdoilla, joilla rajoitetaan vakuutuksella korvattavia vahinkoja tai tapahtumia, on pääsääntöisesti vakuutussopimuksen osapuolten välisen erimielisyyden perusta. Melkein kaikki vakuutusehdot sisältävät rajoituksia, joilla vakuutusyhtiöt pyrkivät rajoittamaan vakuutuksen korvausperusteita eri vahinkotapahtumista.
Vakuutusehdot sisältävät usein myös suojeluohjeita, joita vakuutuksenottajien tulee noudattaa vahinkojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ehdoissa olevan suojeluohjeen rikkomisesta on tavanomaisesti säädetty seuraamus vakuutuksenottajalle.
Vakuutussopimuksesta johtuva riita tai erimielisyys on mahdollista laittaa vireille joko käräjäoikeudessa tai vaihtoehtoisesti esittää vakuutuslautakunnan ratkaistavaksi. Vakuutuslautakunta on vakuutusyhtiöiden itsensä perustama puolueeton riidanratkaisuelin.
Vakuutuslautakunta antaa osapuolia sitomattomia suosituksia kussakin yksittäistapauksessa. Lautakunnan ratkaisuun tyytymätön vakuutuksenottajan on mahdollista saattaa asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tietyn yksittäisen vakuutuslajin osalta erimielisyys tulee saattaa vakuutusoikeuden tai merivahingonlaskijan ratkaistavaksi yleisen tuomioistuimen sijaan.
Vakuutusoikeudellinen neuvonta tarkoittaa tyypillisesti vakuutusehtojen ja vahinkotapahtuman arviointia: onko kyseessä korvattava vakuutustapahtuma, miten rajoitusehdot ja suojeluohjeet vaikuttavat korvattavuuteen, mitä selvityksiä vakuutusyhtiölle kannattaa toimittaa ja miten hylkäyspäätös perusteluineen voidaan tarvittaessa riitauttaa. Usein kyse on sopimuksen tulkinnasta ja näytöstä.
Hylkäyksen taustalla on usein vakuutusehtoihin perustuva tulkinta: vakuutustapahtumaa ei katsota ehtojen mukaan korvattavaksi, vahinko ei täytä “yllättävän ja ennalta arvaamattoman” kriteeriä (omaisuusvakuutuksissa), rajoitusehto sulkee tapahtuman korvauspiirin ulkopuolelle tai suojeluohjeen laiminlyönti vaikuttaa korvaukseen. Myös puutteellinen selvitys ja dokumentaatio voivat johtaa hylkäykseen.
Ensimmäinen askel on käydä päätöksen perustelut ja sovelletut vakuutusehdot läpi kohta kohdalta. Tämän jälkeen kannattaa varmistaa, että vahingosta ja sen syy-yhteydestä on riittävä näyttö (esim. vahinkoraportit, asiantuntijalausunnot, valokuvat, huolto- ja kunnossapitodokumentaatio, kirjeenvaihto). Usein ratkaisevaa on, miten vahinkotapahtuma kuvataan ja mihin ehtokohtiin vaatimukset ankkuroidaan.
Rajoitusehdoilla vakuutusyhtiö rajaa korvauspiirin ulkopuolelle tiettyjä vahinkotyyppejä, tapahtumia tai vastuun perusteita. Käytännössä merkittävä osa yritysvakuutuksia koskevista erimielisyyksistä liittyy siihen, soveltuuko rajoitus kyseiseen tapahtumaan ja onko vahinko luonteeltaan sellainen, jota vakuutuksella on tarkoitettu katettavaksi. Rajoitusehtojen soveltuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Suojeluohjeet ovat ehtojen mukaisia velvoitteita, joilla pyritään ehkäisemään tai rajoittamaan vahinkoja (esim. turvallisuus-, kunnossapito- tai toimintaohjeet). Jos suojeluohjeen rikkominen on myötävaikuttanut vahinkoon, vakuutusyhtiö voi tietyin edellytyksin alentaa korvausta tai evätä sen. Arviointi riippuu mm. laiminlyönnin laadusta, syy-yhteydestä ja olosuhteista.
Vakuutussopimuslaki soveltuu vahinkovakuutukseen. Sen pakottavuus (eli se, ettei vakuutusehdoilla saa heikentää vakuutuksenottajan lakisuojaa) korostuu erityisesti, kun vakuutuksenottaja on kuluttaja, elinkeinoharjoittaja tai pienyritys. Soveltuminen ja pakottavuuden laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti vakuutuksenottajan aseman ja vakuutuslajin perusteella.
Yritysvakuutuksissa keskeistä on varmistaa vakuutusturvan todellinen kattavuus: mitä on vakuutettu, millä perusteilla korvaus maksetaan, mitkä ovat keskeiset rajoitusehdot ja suojeluohjeet sekä miten omavastuut, vakuutusmäärät ja mahdolliset alirajaukset toimivat. Erityisesti keskeytysvakuutuksissa korvattavuuden edellytykset ja laskentatapa on syytä ymmärtää etukäteen.
Vakuutussopimuksesta johtuva erimielisyys voidaan viedä yleiseen tuomioistuimeen (käräjäoikeus) tai vaihtoehtoisesti vakuutuslautakuntaan. Vakuutuslautakunta antaa tyypillisesti osapuolia sitomattomia ratkaisusuosituksia. Mikäli suositus ei ratkaise asiaa tai osapuoli ei siihen tyydy, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Joissain vakuutuslajeissa toimivaltainen elin voi olla vakuutusoikeus tai merivahingonlaskija.
Tarvitsemme vakuutuskirjan ja vakuutusehdot (myös mahdolliset erityisehdot), vahinkoilmoituksen ja vakuutusyhtiön päätöksen perusteluineen sekä keskeisen vahinkodokumentaation (raportit, valokuvat, asiantuntijalausunnot, laskut, aikajana ja olosuhdekuvaus). Nopein tapa edetä on toimittaa nämä kokonaisuutena, jotta arvio voidaan ankkuroida suoraan ehtokohtiin.
**FAQ-osio on yleisluonteista informaatiota eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi. Jokainen tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti.**
