Hallitus esitti rikoslakiin muutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n pakoterikosdirektiivin velvoitteet. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että pakotteiden rikkominen on rangaistavaa kaikissa jäsenvaltioissa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen EU:n vähimmäistason.
Taustamateriaali (Eduskunta / HE): Hallituksen esitys (HE 202/2024)
Pakoterikoksia koskevat uudet rikosnimikkeet
Rikoslakiin lisättiin pakotteiden rikkomista koskevat uudet rikosnimikkeet. Keskeiset nimikkeet ovat:
- Törkeä pakoterikos
- Pakoterikos
- Tuottamuksellinen pakoterikos
- Pakoterikkomus
Samalla säännöstelyrikosta koskevia säännöksiä muutettiin siten, etteivät ne enää koske pakotteiden rikkomista.
Voimaantulo
Muutokset on saatettu voimaan 20.5.2025.
Mitä säännöstelyrikokset ovat käytännössä?
Säännöstelyrikokset liittyvät pääasiassa vienti- ja tuontikieltojen rikkomiseen. Tyypillisiä tapauksia ovat esimerkiksi virheellisten tietojen ilmoittaminen tulli-ilmoituksissa, pakotteiden alaisten tuotteiden vienti ilman tulliselvitystä sekä vientikieltojen kiertäminen kolmansien maiden kautta. Rikkomukset voivat sisältää myös tuotteiden piilottamista ajoneuvoihin sekä rahan tai tavaroiden kuljettamista toisten lukuun. Lisäksi on havaittu tapauksia, joissa henkilöitä on harhautettu antamalla väärää tietoa määräysvallasta. Viime aikoina pakotteiden rikkomistavat ja -kanavat ovat monimuotoistuneet.
Oikeushenkilölle rangaistusvastuu ja yhteisösakon määrä
Pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen sovelletaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Yhteisösakon enimmäismääräksi on säädetty viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 000 000 euroa.
Poikkeus kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta
Lakimuutokset sisältävät poikkeuksen kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansalainen tai sellaiseen rinnastettava henkilö voidaan tuomita pakoterikoksesta, vaikka tekoa ei olisi kriminalisoitu siinä maassa, jossa se on tehty.
Pakoterikkomus ja sen merkitys
Pakoterikkomuksella tarkoitetaan lievempiä rikkeitä, kuten vähäarvoisen omaisuuden osalta tapahtuvia pakoterikkomuksia tai menettelysäännösten laiminlyöntejä, jotka palvelevat enemmän hallinnollisia kuin rikosoikeudellisia tavoitteita.
Ilmoittajansuojelu pakotteiden rikkomisesta ilmoittaville
Pakotteiden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojeluun sovelletaan ilmoittajansuojelulakia, joka takaa tiettyjä oikeuksia ja suojaa mahdollisilta vastatoimilta.
Muutoksen tavoite
Lakimuutosten tavoitteena on vahvistaa pakotteiden noudattamista ja tehostaa niiden valvontaa sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Lue lisää palvelustamme: Pakotteet ja kansainvälinen kauppa .
***
Kansainvälisen kaupan asiantuntijamme ovat käytettävissäsi: Henkilöstömme, Liene Krumina ja Oscari Seppälä. Ole yhteydessä.
Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin pakoterikosuudistus tuli voimaan Suomessa?
Uudet säännökset on saatettu voimaan 20.5.2025.
Mitä rikosnimikkeitä uudistus toi rikoslakiin?
Keskeiset nimikkeet ovat törkeä pakoterikos, pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos sekä pakoterikkomus.
Voiko yritys joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen pakoterikoksesta?
Kyllä. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovelletaan pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen. Lisäksi yhteisösakon taso voi nousta erittäin korkeaksi liikevaihtoon sidotun mallin vuoksi.
Mitä tarkoittaa poikkeus kaksoisrangaistavuudesta?
Se tarkoittaa, että Suomen kansalainen tai sellaiseen rinnastettava henkilö voidaan tuomita Suomessa pakoterikoksesta myös silloin, kun teko ei olisi rangaistava siinä maassa, jossa se on tehty.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä riskien pienentämiseksi?
Keskeistä on dokumentoitu ja toimiva pakotecompliance: seulonnat, määräysvallan arviointi, vientivalvonta, vastuunjako, koulutus ja poikkeamien käsittely. Näin yritys pienentää riskiä ja pystyy osoittamaan huolellisuuden.