Tavarankuljetus on osa kauppaa – tiedosta sopimussuhteiden lukuisuus
Kuljetussopimusta ohjaa kauppasopimus. Kauppasopimus on perussopimus, johon sen muut liitännäissopimukset perustuvat. Tällaisia liitännäissopimuksia ovat mm. rahoitussopimus, vakuutussopimus sekä tavarankuljetussopimus. Kuljetusvahingon tapahduttua on syytä huomioida, että vahinko voi vaikuttaa myös muihin sopimussuhteisiin.
Erityisesti kansainvälinen kauppa muodostaa moninaisen sopimuskokonaisuuden. Kokonaisuudessa käytetään laajalti vakioehtoja, kuten INCOTERMS-toimitusehtolausekkeita, jotka sääntelevät riskinjakoa ostajan ja myyjän välillä. Mikäli riskinjaosta ei ole sovittu, dispositiiviset säännökset kauppalainsäädännössä ohjaavat osapuolten vastuuta. Lähtökohtaisesti vastuu kaukokaupassa siirtyy myyjältä ostajalle, kun tavara on luovutettu itsenäiselle rahdinkuljettajalle (kauppalaki sekä CISG).
Selvitä kuljetusmuoto – milloin ja minkä kuljetuksen aikana vahinko on sattunut?
Kuljetustoiminta jakaantuu kuljetusmuotoihin, kuten meri-, ilma-, rautatie- ja tiekuljetuksiin. Myös soveltuva lainsäädäntö määräytyy kuljetusmuodon perusteella. Kun kuljetusmuoto on tiedossa, soveltuvan kuljetuslainsäädännön selvittäminen on yleensä suoraviivaista.
Kuljetuslainsäädäntö kuljetusmuodoittain
Merikuljetukset
Merikuljetuksiin soveltuu merilaki, joka perustuu kansainväliseen konventioon. Merikuljetukset jaetaan matkustaja- ja tavarankuljetuksiin. Tavarankuljetus jakautuu kappaletavaran kuljetukseen ja rahtaukseen. Kappaletavaran kuljetus perustuu tavaran kuljettamiseen (tyypillisesti linjaliikenteessä), kun taas rahtauksessa kyse on lastitilan vuokraamisesta (kokonais- tai osarahtaus).
Tiekuljetukset
Tiekuljetukset suoritetaan ajoneuvoilla. Kotimaisiin kuljetuksiin soveltuu tiekuljetussopimuslaki ja kansainvälisiin kuljetuksiin CMR-konventio. Tiekuljetussopimuslaki sääntelee sekä kotimaista että kansainvälistä kuljetusta.
Rautatiekuljetukset
Rautatiekuljetukset suoritetaan pääsääntöisesti junilla. Näihin kuljetuksiin soveltuu rautatiekuljetussopimuslaki. Henkilö- ja käsimatkatavaravahinkoihin soveltuu raideliikennelaki.
Ilmakuljetukset
Ilmakuljetuksiin soveltuu pääsääntöisesti Montrealin yleissopimus, joka on syrjäyttänyt Varsovan konvention. Varsovan konventiota on uudistettu useaan otteeseen, minkä seurauksena eri maissa on ollut voimassa eri versioita.
Perättäiskuljetus vai yhdistetty kuljetus
Perättäiskuljetukset ja yhdistetyt kuljetukset määräytyvät käytettävien kuljetusmuotojen perusteella. Kun kuljetus suoritetaan samalla kuljetusmuodolla (esim. ajoneuvolla) useassa osassa, kyse on perättäiskuljetuksesta. Jos käytetään useampaa eri kuljetusmuotoa, kyse on yhdistetystä kuljetuksesta. Yhdistettyjä kuljetuksia ei toistaiseksi ole säännelty yhtenäisesti lainsäädännössä.
Pakottavaa vai tahdonvaltaista lainsäädäntöä – kuljetusoikeuden erityispiirteet
Kuljetuslainsäädännön erityispiirre on sen laaja pakottavuus: rahdinkuljettaja ei voi sopimusehdoilla vapautua pakottavan lainsäädännön asettamasta vähimmäisvastuusta. Kansainväliset konventiot eivät ole tältä osin täysin yhtenäisiä. Esimerkiksi CMR-yleissopimus on kaksisuuntaisesti pakottava: ennen vahinkoa rahdinkuljettajan vastuuta ei voida lieventää eikä ankaroittaa, mutta vahingon jälkeen osapuolet voivat tietyissä rajoissa luopua oikeuksistaan.
Pakottavuus tukee sääntelyn yhtenäisyyttä, vähimmäissuojaa ja samalla enimmäisvastuuta sekä mahdollistaa kuljetusyritysten kilpailun samansisältöisin reunaehdoin. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, ettei kuljetusoikeus ole kokonaisuudessaan pakottavaa – erityiskysymykset on tunnettava, jotta tiedetään, miltä osin sopimusehdoilla voidaan vaikuttaa.
Vakioehtoja käytetään laajalti – PSYM, INCOTERMS, BIMCO
Kuljetusalalla käytetään laajasti vakioehtoja. Huolitsijat hyödyntävät usein PSYM-ehtoja (uusin versio PSYM 2015). Lentokuljetuksissa ehtoja ohjaa mm. IATA. Merikuljetuksissa konossementti- ja rahtikirjamallit perustuvat laajalti BIMCO:n ehtoihin. Vakioehtojen osalta keskeinen kysymys on, milloin ehdot ovat tulleet osaksi sopimusta. Ehdot voivat sisältää myös ankaria tai yllättäviä ehtoja (esim. panttioikeus), jolloin liityntäkysymys korostuu.
Kuljetusvahingon tapahduttua reklamaatio on kriittinen
Kuljetuslainsäädäntö sisältää yleistä lainsäädäntöä lyhyempiä reklamaatioaikoja. Jos reklamaatio tehdään myöhässä, vahinkoa kärsinyt voi menettää oikeutensa korvaukseen. Muistutusajat ovat kuljetusoikeudessa usein lyhyitä ja ehdottomia, ja niiden vaikutus riippuu kuljetusmuodosta.
Merilain ja tiekuljetussopimuslain (kansainväliset kuljetukset) osalta reklamaation laiminlyönti voi johtaa todistustaakan kääntymiseen: oletuksena tavaran katsotaan olleen luovutushetkellä vahingoittumaton tai rahtikirjan osoittamassa kunnossa. Muissa kuljetusmuodoissa reklamaation laiminlyönti voi estää vetoamisen virheeseen.
Reklamaatioajat lyhyesti (kuljetusmuodoittain)
- Merikuljetukset: reklamaatio heti tai viimeistään 3 päivän kuluessa.
- Tiekuljetukset (kansainvälinen): reklamaatio heti tai viimeistään 7 päivän kuluessa.
- Tiekuljetukset (kotimaan): reklamaatio heti tai viimeistään 7 päivän kuluessa; kuluttajan osalta kohtuullisessa ajassa.
- Ilmakuljetukset (Montreal): reklamaatio heti tai viimeistään 14 päivän kuluessa (matkatavaroissa 7 päivää); laiminlyönti voi johtaa oikeudenmenetykseen (poikkeuksena petostilanteet).
Korvausvaatimuksen vanhentuminen ja kanteen nostaminen
Kuljetusvahingon tapahduttua korvausvaatimus tulee esittää ja tarvittaessa turvata lyhyissä määräajoissa. Kyse on käytännössä myös kanteen nostamisen määräajasta: jos määräaika menetetään, oikeus korvaukseen voi raueta. Kuljetusvahingot on käsiteltävä ja selvitettävä nopeasti.
- Merilaki: määräaika 1 vuosi.
- Tiekuljetussopimuslaki: määräaika 1 vuosi tai 3 vuotta tahallisen/törkeän tuottamuksen tilanteissa.
- Montrealin yleissopimus: määräaika 2 vuotta.
To Do -lista: mitä tehdä heti kuljetusvahingon jälkeen?
- Tarkista tavara välittömästi saapumisen jälkeen ja reklamoi näkyvistä vahingoista heti.
- Reklamoi havaitsemistasi vahingoista viipymättä rahdinkuljettajalle.
- Selvitä, millä kuljetusmuodolla tavara kuljetettiin.
- Ilmoita vahingosta vakuutusyhtiölle ja tee vahinkoilmoitus.
- Ole yhteydessä kuljetusoikeuden tuntevaan liikejuristiin, jos vahinkokäsittely ei etene.
- Esitä korvausvaatimus lyhyessä määräajassa ja huolehdi näytöstä (asiakirjat, valokuvat, rahtikirjat).
- Pyydä tarvittaessa lisäaikaa tai turvaa vaatimuksesi muulla tavoin – huomioi kanteen nostamisen määräaika.
Kirjoittaja
Oscari Seppälä on työskennellyt vaativien kansainvälisten ja kotimaisten liikejuridiikan toimeksiantojen parissa koko työuransa ajan. Hänellä on laaja kokemus yritysten oikeudellisesta neuvonnasta sekä edustamisesta riita-asioissa. Hän on työskennellyt mm. logistiikka-alalla (DSV) sekä asianajotoimistossa Borenius ennen LKOS Law Officen perustamista. Nykyisin hän toimii LKOS Law Officessa Specialist Partnerina.
Meistä – LKOS Law Office
LKOS Law Office on liikejuridiikan erikoisosaaja. Neuvomme yrityksiä voittamaan oikeudelliset haasteet ja menestymään liiketoiminnassaan. Kuljetusoikeuden ja merioikeuden palvelumme: Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus.
Ole yhteydessä – kerromme mielellämme, miten kuljetusvahingot kannattaa käsitellä tehokkaasti ja määräajat turvaten.
Artikkeli on tarkoitettu informaatioksi eikä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi.
Usein kysytyt kysymykset kuljetusvahingoista
Mitä teen ensimmäiseksi, kun tavara saapuu vahingoittuneena?
Tarkista tavara heti, dokumentoi vahinko (valokuvat, merkinnät rahtikirjaan) ja tee reklamaatio välittömästi rahdinkuljettajalle. Nopeus on tärkeää, koska reklamaatioajat ovat lyhyitä.
Miksi kuljetusmuodon selvittäminen on olennaista?
Soveltuva lainsäädäntö ja määräajat määräytyvät kuljetusmuodon mukaan (meri, tie, rautatie, ilma). Kun kuljetusmuoto on tiedossa, voit arvioida reklamaatio- ja kanneajat sekä vastuuperusteet oikein.
Kuinka nopeasti reklamaatio pitää tehdä?
Se riippuu kuljetusmuodosta. Merikuljetuksissa reklamaatio tehdään lähtökohtaisesti heti tai viimeistään 3 päivässä, kansainvälisissä tiekuljetuksissa viimeistään 7 päivässä ja ilmakuljetuksissa viimeistään 14 päivässä (matkatavaroissa 7 päivää).
Mitä tapahtuu, jos reklamaatio tehdään myöhässä?
Seuraukset riippuvat kuljetusmuodosta. Tyypillisesti riskinä on oikeudenmenetys tai todistustaakan vaikeutuminen, jolloin tavaran oletetaan olleen luovutettaessa kunnossa.
Kuinka pitkään minulla on aikaa nostaa kanne?
Määräajat ovat kuljetusoikeudessa lyhyitä. Esimerkiksi merilaissa määräaika on tyypillisesti 1 vuosi, tiekuljetuksissa 1 vuosi (tai 3 vuotta törkeän tuottamuksen/tahallisuuden tilanteissa) ja Montrealin yleissopimuksessa 2 vuotta.
Milloin kannattaa ottaa juristi mukaan?
Kun vahingon arvo on merkittävä, vastuu kiistetään, määräajat ovat lähellä tai asian käsittely ei etene, juristi auttaa turvaamaan vaatimuksen ja arvioimaan soveltuvan vastuusäännöstön sekä näytön.