Tarvittiinko merioikeuteen meriasiantuntijoita? Hovioikeus otti kantaa kokoonpanokysymykseen
Oikeuskäytäntö · Merioikeus
Helsingin hovioikeuden tuomio 4.12.2025, nro 108317 · Pääkäsittely hovioikeudessa 29.10.2025
Lyhyesti: artikkelin pääkohdat
- Asiantuntijoiden rooli on avustava. Merioikeuden meriasiantuntijat eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.
- Kysymys ei ole kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta, vaan merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
- Puheenjohtajalla on harkintavaltaa. Merilain mukaan asiantuntijoiden läsnäolo ei ole tarpeen, jos puheenjohtaja päättää näin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.
- Hovioikeus voi tutkia menettelyvirheet myös omasta aloitteestaan – kanteluteitse niihin voidaan puuttua vielä lainvoimaisuuden jälkeenkin.
- Lopputulos: merioikeus ei menetellyt virheellisesti, joten asiaa ei palauteta uudelleen käsiteltäväksi.
Tausta: mitä asiassa riideltiin
Vastaaja A vaati valituksessaan, että asia palautetaan merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Hän katsoi, että merioikeuden kokoonpanoon olisi tullut kuulua kaksi meriasiantuntijaa. Syyte koski tähystyksen pitoa, ja A:n mielestä meriasiantuntijat olisivat avustaneet merioikeutta juuri tähystykseen liittyvässä kysymyksessä. Asia ei A:n mielestä ollut niin yksinkertainen ja vähäinen, että poikkeaminen asiantuntijoiden läsnäolosta olisi ollut oikeutettua.
Syyttäjä vastasi, että A:n vaatimus tulisi jättää tutkimatta tai hylätä, koska oikeudenkäyntiväitettä väärästä kokoonpanosta ei ollut esitetty merioikeuden pääkäsittelyssä. Myös asianomistaja B:n oikeudenomistajat vaativat valituksen hylkäämistä.
Keskeinen lainkohta – merilaki 21 luvun 2 §:n 1 momentti
Merioikeudessa tuomioistuinta avustaa kaksi meriasioita tuntevaa ja niihin perehtynyttä asiantuntijaa, jotka ovat läsnä asian käsittelyssä. Läsnäolo ei kuitenkaan ole tarpeellista, jos puheenjohtaja päättää niin asian vähäisen merkityksen tai laadun vuoksi.
Avustava rooli vai päätösvaltainen kokoonpano?
Hovioikeus perusteli näkemystään lain esitöillä (HE 270/2016 vp s. 49; vrt. KKO 2010:79, kohta 6). Merioikeuden asiantuntijoiden tehtävä on avustava: he eivät osallistu ratkaisemiseen eivätkä siten kuulu tuomioistuimen päätösvaltaiseen kokoonpanoon.
Tärkeä erottelu
Koska asiantuntijat eivät kuulu päätösvaltaiseen kokoonpanoon, kysymys ei ole merioikeuden kokoonpanon laillisuudesta eli tuomionvoipaisuudesta. Sen sijaan kysymys on merioikeuden menettelyn oikeellisuudesta.
Voiko väitteen tutkia vasta hovioikeudessa?
Hovioikeus toteaa, että etenkin rikosasioissa se voi tutkia alemman oikeusasteen menettelyyn liittyviä seikkoja myös omasta aloitteestaan. Tällaisiin menettelyvirheisiin voidaan puuttua kanteluteitse vielä ratkaisun lainvoimaiseksi tulemisen jälkeenkin.
"Estettä sille, että hovioikeus lausuu myös siitä, onko pääkäsittely voitu toimittaa ilman merioikeuden asiantuntijoiden läsnäoloa, ei ole."
Tämän vuoksi syyttäjän vaatimus A:n vaatimuksen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Asia ratkaistiin siis sisällöllisesti.
Oliko menettely ilman asiantuntijoita oikein?
Hovioikeus katsoi, että merilain sanamuoto jättää puheenjohtajalle verraten paljon harkintavaltaa sen suhteen, milloin asia on niin vähämerkityksinen tai sen laatuinen, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ole tarpeen.
Merkitykselliset seikat
Tässä asiassa ei ollut liityntää kauppamerenkulkuun, vaan kyse oli pienen huviveneen kuljettamisesta sisävesillä. Vaikka kyseessä oli vakava rikosasia, merilain nojalla merioikeudessa arvioitavaksi tullut kysymys yhteentörmäyksen estämiseksi annettujen säännösten rikkomisesta oli kokonaisuuteen nähden niin vähäisessä roolissa, että merioikeuden puheenjohtaja oli pysynyt harkintavaltansa rajoissa.
Hovioikeus huomautti myös, että merioikeus oli päätöksellään todennut, ettei asiantuntijoiden läsnäolo ollut tarpeellista asian laadun vuoksi, ja lisäksi merioikeus oli hylännyt syytteen osin (kohdat 2 ja 3).
Hovioikeuden lopputulos
Merioikeudessa ei tapahtunut sellaista oikeudenkäyntivirhettä, jonka vuoksi asia olisi palautettava. A:n vaatimus asian palauttamisesta merioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi hylätään.
Miksi tämä on tärkeää
Tuomio selventää kahta käytännön kysymystä, jotka nousevat toistuvasti esiin merioikeuden kokoonpanosta käydyssä keskustelussa:
- Poikkeussäännön tarkka kohde. Lain valmisteluasiakirjojen (HE 10/1984 vp s. 27) mukaan poikkeussäännös koskee asioita, joissa ei esiinny suuria rahallisia intressejä eikä merkityksellisiä vastuukysymyksiä.
- Rangaistusvaatimuksen vaikutus. Syyttäjän vaatima kolmen vuoden vankeusrangaistus ei yksin tee asiasta sellaista, että merioikeudessa olisi tullut olla meriasiantuntijoita.
LKOS Law Office avustaa meri- ja kuljetusoikeudellisissa toimeksiannoissa sekä oikeudenkäynneissä ja riidanratkaisussa. Merioikeuden menettelykysymyksistä vastaa Oscari Seppälä, Specialist Partner.
Tarvitsetko apua meri- tai kuljetusoikeudellisessa asiassa?
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen
Tämä artikkeli on laadittu yhteenvedoksi Helsingin hovioikeuden tuomiosta 4.12.2025 (nro 108317). Se nostaa esiin tuomion keskeiset oikeudelliset periaatteet merioikeuden asiantuntijoiden roolista ja puheenjohtajan harkintavallasta. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä sitä voi käyttää yksittäistä tapausta koskevan oikeudellisen neuvonannon sijasta. Toimeksiantosuhde syntyy vasta erikseen sovittaessa.