Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin ja digitaalisiin tuotteisiin – uudet säännöt voimaan 9.12.2026

syyskuu 11, 2026 klo 13:23

Tuotevastuu laajenee ohjelmistoihin, tekoälyyn ja verkkokauppaan. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia tuotevastuulakiin, ja uusia sääntöjä on määrä soveltaa 9.12.2026 alkaen. Kokosimme keskeiset muutokset ja sen, mitä yritysten kannattaa tehdä nyt.

EU:n uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 uudistaa vuodelta 1985 peräisin olevat tuotevastuun pelisäännöt. Hallitus antoi 24.9.2026 eduskunnalle esityksen (HE 190/2026 vp), jolla direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla tuotevastuulakia. Tuotevastuu laajenisi ohjelmistoihin, verkkoon kytkettyihin laitteisiin, verkkokauppaan ja kiertotalouteen. Toisin kuin työryhmä ehdotti, Suomeen tulisi myös kehittelyriskipuolustus. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 9.12.2026.

Lainvalmistelu · Tuotevastuu

Kirjoittaja: Oscari Seppälä, Specialist Partner, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja · Julkaistu 11.9.2026 · Päivitetty 25.9.2026

Päivitetty 25.9.2026: Artikkeli vastaa nyt hallituksen esitystä HE 190/2026 vp. Aiempi versio perustui oikeusministeriön tuotevastuutyöryhmän mietintöön (2.2.2026). Merkittävin ero koskee kehittelyriskipuolustusta (kohta 6). Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, ja sen sisältö voi vielä muuttua.

Lyhyesti: artikkelin pääkohdat

Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita. Tuotevastuu kattaisi ohjelmistot toimitustavasta riippumatta, myös SaaS-mallilla toimitetut ohjelmistot ja tekoälyjärjestelmät, sekä digitaaliset valmistustiedostot ja raaka-aineet.
Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen. Valmistaja voisi vastata vahingosta, joka johtuu sen määräysvallassa olevasta ohjelmistosta, ohjelmistopäivityksestä tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavan päivityksen puuttumisesta.
Vastuutahojen piiri laajenee. Vastuussa voisivat olla myös tuotetta merkittävästi muuttavat yritykset, valtuutetut edustajat, jakelupalvelujen tarjoajat ja tietyt verkkoalustat, ja jakelijoiden toissijainen vastuu määräytyisi uusin edellytyksin.
Korvattavien vahinkojen piiri laajenee. Uutena korvattaisiin yksinomaan henkilökohtaisessa käytössä olleen datan tuhoutumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, ja omaisuusvahinkojen alaraja poistuisi.
Näyttötaakka keventyy. Lakiin tulisi puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevia olettamia sekä uusi esittämistapamääräys, jolla tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä määrätä teknisen näytön esitettäväksi ymmärrettävässä muodossa.
Kehittelyriskipuolustus tulisi käyttöön. Yritys voisi vapautua vastuusta, jos tuotteen puutteellista turvallisuutta ei voitu havaita tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivisen tason perusteella. Esitys poikkeaa tässä työryhmän mietinnöstä ja Suomen nykylinjasta.

Tausta: mistä uudistuksessa on kyse

Tuotevastuulla tarkoitetaan valmistajan ja muiden toimitusketjuun kuuluvien toimijoiden vastuuta vahingoista, joita turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa. Vastuu on ankaraa: vahingonkärsijän ei tarvitse näyttää, että valmistaja olisi toiminut huolimattomasti, vaan riittää, että tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen ja aiheuttanut vahingon. Uuden direktiivin mukaan korvausoikeus on luonnollisella henkilöllä, jolle turvallisuudeltaan puutteellinen tuote aiheuttaa vahinkoa.

Suomessa tuotevastuusta säädetään tuotevastuulaissa (694/1990), joka perustuu vuoden 1985 tuotevastuudirektiiviin (85/374/ETY). Uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vanhan direktiivin. Se on pantava täytäntöön 9.12.2026 mennessä, ja kansallisia säännöksiä on sovellettava samasta päivästä. Direktiivi on pääosin täysharmonisoiva, joten kansallista liikkumavaraa on hyvin vähän.

Oikeusministeriön asettama työryhmä julkaisi mietintönsä 2.2.2026, ja siitä annettiin 23 lausuntoa. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 24.9.2026. Direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla voimassa olevaa tuotevastuulakia, ja kuluttajansuojalain kanneaikasäännökseen tehtäisiin terminologiset tarkistukset.

2.2.2026 – tuotevastuutyöryhmän mietintö julkaistiin
16.3.2026 – lausuntoaika päättyi
24.9.2026 – hallituksen esitys HE 190/2026 vp eduskunnalle
syksy 2026 – eduskuntakäsittely
9.12.2026 – ehdotettu voimaantulo ja uusien sääntöjen soveltamisen alku

Mitä hallituksen esitys muutti mietintöön verrattuna?

Kehittelyriskipuolustus. Mietintö ehdotti nykylinjan säilyttämistä, mutta esityksessä puolustus lisättäisiin lakiin (7 §:n 1 momentin 4 kohta).
Olettamasäännökset. Puutteellista turvallisuutta ja syy-yhteyttä koskevat olettamat (4 b ja 4 c §) muotoiltiin vastaamaan tarkemmin direktiivin sanamuotoa.
Perustelut. Perusteluja tarkennettiin muun muassa ohjelmistojen, datavahinkojen, osittain ammattikäytössä olevan omaisuuden ja sähkön osalta.

Tuotevastuulain keskeiset muutokset

1. Ohjelmistot ovat jatkossa tuotteita

Nykyinen laki koskee irtaimia esineitä ja sähköä. Ehdotetun 1 a §:n mukaan tuotteita olisivat jatkossa myös ohjelmistot, digitaaliset valmistustiedostot ja raaka-aineet, kuten kaasu ja vesi. Tuote voi olla integroitu tai liitetty toiseen tuotteeseen tai kiinteistöön. Toisen maalla oleva rakennus ei edelleenkään olisi tuote.

Ohjelmisto olisi tuote riippumatta siitä, tallennetaanko se laitteeseen, käytetäänkö sitä viestintäverkon tai pilvipalvelun kautta vai toimitetaanko se SaaS-mallilla. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat soveltamisalaan: esityksen perusteluissa käsitellään erikseen tuotteita, jotka sisältävät tekoälyjärjestelmän (ks. kohta 2). Tuotteena ei sen sijaan pidettäisi pelkkää tietoa, kuten e-kirjojen tai mediatiedostojen sisältöä, eikä pelkkää lähdekoodia. Digitaalisella valmistustiedostolla tarkoitetaan esimerkiksi 3D-tulostimen tai työstökoneen ohjaamiseen tarvittavaa tiedostoa.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäisi kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (2 §:n 5 kohta). Jos ohjelmisto toimitetaan maksua vastaan tai henkilötietoja vastaan, joita käytetään muuhun kuin ohjelmiston turvallisuuden, yhteensopivuuden tai yhteentoimivuuden parantamiseen, toiminta olisi kaupallista. Jos valmistaja integroi avoimen lähdekoodin komponentin kaupalliseen tuotteeseensa, vastuu komponentin puutteista kuuluu tälle valmistajalle.

Osatuotteen käsite korvattaisiin komponentilla. Komponentti voi olla aineellinen tai aineeton esine, raaka-aine tai tuotteeseen liittyvä palvelu. Tuotteeseen liittyvällä palvelulla tarkoitetaan digitaalista palvelua, joka on integroitu tai liitetty tuotteeseen siten, että tuote ei pystyisi ilman sitä suorittamaan yhtä tai useampaa toiminnoistaan. Perusteluissa esimerkkeinä mainitaan navigointijärjestelmän liikennetiedot, terveyden monitorointipalvelu, älyjääkaapin lämpötilanhallinta ja ääniavustaja. Pelkkä internetyhteyspalvelu ei olisi tällainen palvelu.

2. Vastuu ei pääty markkinoille saattamiseen

Tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Uudistetun 3 §:n esimerkkiluetteloon lisättäisiin muun muassa tuotteen kyky oppia tai hankkia uusia ominaisuuksia markkinoille saattamisen jälkeen, muiden yhdessä käytettävien tuotteiden ennakoitava vaikutus, tuotetta koskevat palautusmenettelyt sekä käyttäjäryhmän erityistarpeet. Myös merkitykselliset tuoteturvallisuusvaatimukset huomioitaisiin, turvallisuuden kannalta merkitykselliset kyberturvallisuusvaatimukset mukaan lukien, esimerkiksi kyberkestävyyssäädöksen (EU) 2024/2847 vaatimukset. Perustelujen mukaan kyberturvallisuuspuute ei kuitenkaan sellaisenaan tee tuotteesta turvallisuudeltaan puutteellista, vaan ratkaisevaa on kokonaisarvio.

Keskeinen uusi käsite on valmistajan määräysvalta. Tuote pysyy valmistajan määräysvallassa, jos valmistaja voi toimittaa ohjelmistopäivityksiä itse tai kolmannen osapuolen välityksellä. Tällöin turvallisuutta arvioidaan sen ajankohdan mukaan, jolloin määräysvalta päättyi. Vastuusta ei voisi vapautua vetoamalla siihen, ettei puutetta ollut markkinoille saattamishetkellä, jos puutteellinen turvallisuus johtuu (7 §:n 3 momentti):

valmistajan määräysvallassa olevasta ohjelmistosta, sen päivityksistä tai tuotteeseen liittyvästä palvelusta
turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavan ohjelmistopäivityksen puuttumisesta, esimerkiksi kun kyberturvallisuushaavoittuvuutta ei ole korjattu
tuotteen merkittävästä muutoksesta, joka on tehty valmistajan määräysvallassa.

Esimerkiksi tietoturva-aukko, jonka kautta verkkoon kytkettyyn laitteeseen murtaudutaan, voi siten johtaa tuotevastuuseen. Vastuulla on kuitenkin rajansa: tuotevastuulaki ei itsessään velvoittaisi tarjoamaan päivityksiä, eikä valmistaja vastaisi päivityksen puuttumisesta, jos tuotteen omistaja jättää toimitetun turvallisuuspäivityksen asentamatta. Tekoälyä sisältävistä tuotteista perusteluissa todetaan, että jos tuote alkaa kehittää odottamatonta käyttäytymistä, jonka vuoksi siitä tulee turvallisuudeltaan puutteellinen, valmistaja vastaisi vahingosta, vaikka käyttäytyminen ilmenisi vasta markkinoille saattamisen jälkeen.

3. Vastuussa olevien toimijoiden piiri laajenee

Vahinkoa kärsinyt voisi vaatia korvausta nykyistä useammalta taholta (5 ja 6 §):

Valmistaja – myös taho, joka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotteen tai esiintyy valmistajana merkitsemällä tuotteen nimellään tai tavaramerkillään.
Puutteellisen komponentin valmistaja, jos komponentti on liitetty tuotteeseen valmistajan määräysvallassa ja aiheuttanut tuotteen puutteellisen turvallisuuden. Tuotteen valmistaja vastaa tällöin komponentin valmistajan rinnalla.
Tuotetta merkittävästi muuttava toimija, joka muuttaa tuotetta valmistajan määräysvallan ulkopuolella ja sen jälkeen asettaa sen saataville markkinoilla tai ottaa sen käyttöön. Tällaista toimijaa pidettäisiin valmistajana. Tämä voi koskea esimerkiksi kiertotalousyrityksiä, jos niiden tekemä kunnostus tai uudelleenvalmistus on merkittävä muutos. Korjaus, kunnostus tai muu muutos, joka ei ole merkittävä muutos, ei kuulu sääntelyn piiriin. Muutoksen tekijä vapautuu vastuusta, jos se näyttää, että vahingon aiheuttanut puute liittyy tuotteen osaan, johon muutos ei ole vaikuttanut.
Maahantuoja ja valmistajan valtuutettu edustaja, kun tuotteen tai komponentin valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.
Jakelupalvelujen tarjoaja, kun valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle eikä EU:ssa ole maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa. Jakelupalvelujen tarjoaja tarjoaa vähintään kahta seuraavista palveluista omistamatta tuotetta: varastointi, pakkaaminen, osoitteella varustaminen ja lähettäminen. Posti-, paketti- ja tavaraliikennepalvelut on rajattu määritelmän ulkopuolelle.
Jakelija toissijaisesti, jos yhtäkään edellä mainituista toimijoista ei voida yksilöidä tai yksikään niistä ei ole sijoittautunut EU:hun. Jakelija vapautuu, jos se ilmoittaa kuukauden kuluessa vahinkoa kärsineen pyynnöstä tai vaatimuksesta EU:hun sijoittautuneen vastuutahon tai oman EU:hun sijoittautuneen toimittajansa.
Verkkoalustan tarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, vastaa jakelijan tavoin, jos alusta esittää tuotteen tai muutoin mahdollistaa kaupan tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tuotteen toimittaa alusta itse tai sen valvonnassa toimiva elinkeinonharjoittaja (digipalvelusäädöksen 6 artiklan 3 kohta). Jos alusta toimii itse esimerkiksi maahantuojana tai jakelijana, sen vastuu määräytyy tämän roolin mukaan.

Jos vastuussa on useampi toimija, ne vastaavat vahingosta yhteisvastuullisesti. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta ja takautumisesta voidaan sopia.

Huomio pohjoismaisissa toimitusketjuissa: Koska uutta direktiiviä ei ole vielä otettu osaksi ETA-sopimusta, ehdotetut säännökset viittaavat toistaiseksi vain Euroopan unioniin. Lain sanamuodon mukaan esimerkiksi Norjaan sijoittautunut valmistaja olisi siten EU:n ulkopuolinen toimija, jolloin vastuu voi kohdistua tuotteen EU:n markkinoille tuovaan maahantuojaan. Jos direktiivi myöhemmin otetaan osaksi ETA-sopimusta, lakia on esityksen mukaan aiheellista arvioida uudelleen.

4. Korvattavien vahinkojen piiri laajenee

Henkilövahinko: direktiivissä mainitaan nimenomaisesti lääketieteellisesti tunnustettu vahinko psyykkiselle terveydelle. Suomessa henkilövahingon käsite kattaa jo nyt sekä ruumiilliset että psyykkiset haitat, joten lakiin ei tarvita tältä osin muutoksia.
Datavahinko: uutena korvattaisiin datan tuhoutumisesta tai turmeltumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, kuten datan palauttamisen kustannukset (8 §:n 2 momentti). Edellytyksenä on, että dataa on käytetty yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin (esimerkiksi henkilökohtaiset valokuvat ja tiedostot). Toisin kuin omaisuusvahingoissa, sekakäyttö ei riitä: jos dataa on käytetty myös ammattimaisesti, menetystä ei korvattaisi tuotevastuulain nojalla. Taloudellista menetystä ei myöskään lähtökohtaisesti synny, jos data saadaan takaisin ilman kustannuksia esimerkiksi varmuuskopiosta. Datavahinko on erillinen vahinkolaji, joten se voi tulla korvattavaksi, vaikka data olisi tallennettu vahingon aiheuttaneeseen tuotteeseen.
Omaisuusvahinko: nykyinen omaisuusvahinkojen alaraja – tuotevastuulain 8 §:n 2 momentin 2 350 markkaa (noin 395 euroa) – poistuisi. Laki koskisi jatkossa omaisuutta, jota ei ole käytetty yksinomaan ammattimaisiin tarkoituksiin, joten myös osittain työkäytössä ollut omaisuus tulisi korvattavaksi. Ratkaisevaa on vahingoittuneen omaisuuden käyttö, ei vahingon aiheuttaneen tuotteen käyttötarkoitus. Vahinkoa itse puutteelliselle tuotteelle ei jatkossakaan korvattaisi tuotevastuulain nojalla.

5. Näyttötaakka keventyy vahingonkärsijän hyväksi

Vahinkoa kärsineen on edelleen näytettävä vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus ja niiden välinen syy-yhteys. Koska tieto tuotteesta on yleensä yrityksellä, lakiin lisättäisiin kumottavissa olevia olettamia (4 b ja 4 c §):

Puutteellinen turvallisuus oletetaan, jos (1) korvausvastuulliseksi väitetty ei noudata tuomioistuimen määräystä todisteen esittämisestä, luovuttamisesta tai katselmuksesta, (2) tuote ei täytä pakollisia tuoteturvallisuusvaatimuksia, joiden tarkoitus on suojata juuri sattuneen kaltaiselta vahingolta, tai (3) vahinko aiheutui tuotteen ilmeisestä toimintahäiriöstä kohtuudella ennakoitavassa käytössä tai tavanomaisissa olosuhteissa.
Syy-yhteys oletetaan, jos kantaja osoittaa tuotteen puutteellisen turvallisuuden ja sen, että vahinko on laadultaan tyypillisesti johdonmukainen kyseisen puutteen kanssa. Kantajan on lisäksi osoitettava, että vahinko syntyi juuri kyseisen tuotteen käytössä.
Monimutkaiset tapaukset: jos puutteellisen turvallisuuden tai syy-yhteyden näyttäminen on erityisesti teknisen tai tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi kohtuuttoman vaikeaa, riittää, että kantaja saattaa sen todennäköiseksi. Perusteluissa esimerkkeinä mainitaan innovatiivinen lääkinnällinen laite ja koneoppimiseen perustuva järjestelmä.

Olettamat voi kumota vastanäytöllä. Hallituksen esityksessä olettamasäännökset muotoiltiin lausuntopalautteen perusteella vastaamaan tarkemmin direktiivin sanamuotoa.

Todisteiden esittäminen. Esityksen mukaan direktiivin todisteiden esittämistä koskevat vaatimukset täyttyvät pääosin jo oikeudenkäymiskaaren editiosäännöksillä (OK 17:40), ja liikesalaisuuksia suojaavat oikeudenkäymiskaari ja liikesalaisuuslaki. Uutta olisi esittämistapamääräys (13 b §). Tuomioistuin voisi vireillä olevassa asiassa asianosaisen perustellusta pyynnöstä määrätä, että todiste on esitettävä helposti saavutettavalla ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Perustelujen mukaan pelkän raakadatan tai laajan lähdekoodin luovuttaminen ei välttämättä riitä, vaan merkitykselliset kohdat voidaan joutua yksilöimään ja selittämään. Määräystä ei voisi tehostaa uhkasakolla, mutta sen laiminlyönti voisi johtaa puutteellisen turvallisuuden olettamaan.

Käytännössä olettamat siirtävät näytön painopistettä yrityksille. Tämä korostaa tuotekehityksen, testauksen ja ohjelmistopäivitysten dokumentoinnin merkitystä.

6. Kehittelyriskipuolustus – Suomen linja muuttuisi

Voimassa oleva tuotevastuulaki ei sisällä kehittelyriskiin perustuvaa vastuuvapautta: valmistaja vastaa nykyisin myös sellaisesta puutteellisesta turvallisuudesta, jota ei ollut mahdollista havaita tuotteen liikkeelle laskemisen aikaan. Vanhan direktiivin aikana tällaisen vastuuvapauden jättivät kokonaan pois vain Suomi ja Luxemburg. Uusi direktiivi sallii poikkeuksen säilyttämisen, ja työryhmä ehdotti nykylinjan jatkamista.

Hallitus ehdottaa toisin. Uuden 7 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan talouden toimija ei olisi korvausvelvollinen, jos se näyttää, ettei tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivinen taso tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton ajankohtana taikka sinä aikana, jona tuote oli valmistajan määräysvallassa, ollut sellainen, että puutteellinen turvallisuus olisi voitu havaita. Perusteluina ovat sääntelyn yhdenmukaisuus muiden jäsenvaltioiden kanssa, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä se, että puolustus tasapainottaisi direktiivin muutoin laajentamaa vastuuta. Esityksen mukaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa ja Alankomaat ovat säilyttämässä puolustuksen omassa täytäntöönpanovalmistelussaan.

Vastuuvapauden kynnys on korkea:

Ratkaisevaa on saatavilla olleen tieteellisen ja teknisen tiedon kaikkein edistyneimmän tason mukainen objektiivinen arvio, ei yrityksen oma tietämys (unionin tuomioistuimen asia C-300/95, Komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta).
Näyttövelvollisuus on vastuusta vapautumiseen vetoavalla yrityksellä.
Komission vaikutusarvioinnin mukaan kehittelyriskipuolustuksen menestyksekäs käyttö muodosti vain neljä prosenttia hylätyistä vaatimuksista.

Ohjelmistoissa arviointiaika on pidempi. Koska arvioinnissa otetaan huomioon myös aika, jona tuote on valmistajan määräysvallassa, valmistajan on perustelujen mukaan aiheellista seurata tieteellisen ja teknisen tiedon kehitystä ja korjata myöhemmin havaittavaksi tulevat puutteet esimerkiksi ohjelmistopäivityksellä. Verkkoon kytketyissä ja päivitettävissä tuotteissa puolustukseen ei siten voi vedota riskeissä, jotka olivat havaittavissa silloin, kun tuote oli vielä valmistajan määräysvallassa.

Lausunnonantajat jakautuivat. Puolustuksen sallimista kannattivat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto, Erikoiskaupan liitto Etu, Finanssiala, Kaupan liitto, Lääketeollisuus, Sailab – MedTech Finland ja Suomen Yrittäjät. Nykylinjan säilyttämistä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan puolustus loisi merkittävän aukon kuluttajansuojaan, koska yllättävimmissä vahinkotilanteissa kuluttaja voisi jäädä ilman korvausta myös vakavassa henkilövahingossa. Eduskunta voi vielä muuttaa ratkaisua, ja esityksen mukaan oikeusministeriö seuraa erityisesti tämän ratkaisun vaikutuksia.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille? Puolustus koskisi vain uuden lain piiriin kuuluvia tuotteita. Ennen voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin sovelletaan nykyistä lakia, jossa puolustusta ei ole. Puolustukseen vetoaminen edellyttää lisäksi, että yritys pystyy jälkikäteen osoittamaan, mitä tuotteen riskeistä oli objektiivisesti tiedettävissä. Riskiarvioiden, testauksen ja tieteellisen kehityksen seurannan dokumentoinnista tulee siksi entistä tärkeämpää.

7. Vanhentumisajat

Kanne olisi nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä, tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja korvausvelvollisesta. Kanne olisi kuitenkin pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun korvausvelvollinen saattoi tuotteen markkinoille tai tuote otettiin käyttöön. Merkittävästi muutetun tuotteen osalta aika laskettaisiin siitä, kun muutettu tuote asetettiin saataville markkinoilla tai otettiin käyttöön. Uutena säännöksenä kanteen voisi nostaa myöhemmin, jos henkilövahingon piilevyys on estänyt kanteen nostamisen kymmenessä vuodessa. Tällöinkin kanne olisi pantava vireille 25 vuoden kuluessa samasta alkamisajankohdasta.

8. Muut muutokset

Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden olisi julkaistava tuotevastuuasioissa antamansa lopulliset tuomiot sähköisesti ja helposti saavutettavassa muodossa pseudonymisoituina tai anonymisoituina (13 c §). Lopullisuus tarkoittaa tässä asian käsittelyn päättymistä kyseisessä tuomioistuimessa, ei lainvoimaisuutta. Hovioikeus julkaisisi ratkaisunsa siis myös silloin, kun asiassa haetaan valituslupaa.
Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 a §:n kanneaikasäännöksen käsitteet yhdenmukaistettaisiin uudistetun tuotevastuulain kanssa. Kuluttajansuojalakiin ei tuotaisi 25 vuoden määräaikaa, koska yleisen vanhentumislainsäädännön arvioidaan johtavan piilevissä henkilövahingoissa kuluttajan kannalta parempaan lopputulokseen.

Milloin uudet tuotevastuusäännöt tulevat sovellettaviksi?

Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 9.12.2026, jolloin uutta direktiiviä on alettava soveltaa. Uutta tuotevastuulakia sovellettaisiin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön lain tultua voimaan. Jos tuote on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen voimaantuloa, siihen sovelletaan nykyisiä säännöksiä myös silloin, kun vahinko syntyy vasta voimaantulon jälkeen. Ratkaisevaa on siis tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton ajankohta, ei vahingon syntyhetki.

Yrityksen valikoimassa voi näin olla pitkään rinnakkain tuotteita, joihin sovelletaan eri sääntöjä. Markkinoille saattamisen ajankohdan dokumentointi tuote-erittäin ja ohjelmistoversioittain on siksi tärkeää. Arviomme mukaan huomiota kannattaa kiinnittää myös merkittäviin muutoksiin: merkittävästi muutettua tuotetta pidetään uutena tuotteena, ja esityksen perustelujen mukaan ohjelmistopäivityksellä tehdyn merkittävän muutoksen jälkeen muutetun tuotteen katsotaan tulevan saataville markkinoilla tai otetuksi käyttöön silloin, kun muutos tosiasiallisesti tehdään. Ennen 9.12.2026 markkinoille saatettu tuote voi siten tulla uuden lain piiriin, jos sitä muutetaan merkittävästi voimaantulon jälkeen.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

Kartoita roolisi. Toimiiko yrityksesi valmistajana, komponentin toimittajana, maahantuojana, valtuutettuna edustajana, jakelupalvelujen tarjoajana, jakelijana, verkkoalustana tai tuotteita merkittävästi muuttavana toimijana? Sama yritys voi olla eri tuotteissa eri roolissa.
Arvioi ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Selvitä, mitkä tuotteet sisältävät ohjelmistoja, tekoälyominaisuuksia tai tuotteeseen liittyviä digitaalisia palveluja, ja miten päivitykset ja tietoturva-aukkojen korjaaminen on järjestetty niin kauan kuin tuote on yrityksen määräysvallassa.
Päivitä sopimukset. Tarkista toimittaja- ja jakelusopimusten vastuunjako-, takautumis-, päivitys- ja vakuutusehdot. Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa sopimuksella, mutta toimijoiden välisestä vastuunjaosta voidaan sopia.
Tarkista vakuutusturva. Kattaako tuotevastuuvakuutus ohjelmistot, datavahingot ja uudet vastuuroolit sekä omaisuusvahinkojen lakisääteisen alarajan poistuessa myös pienet vahingot?
Dokumentoi tietämyksen taso. Kehittelyriskipuolustukseen vetoaminen edellyttää, että yritys pystyy jälkikäteen näyttämään, mitä tuotteen riskeistä oli objektiivisesti tiedettävissä. Säilytä riskiarviot, testausaineisto ja markkinoille saattamisen ajankohdat.
Valmistaudu todisteiden esittämiseen. Pidä tekninen dokumentaatio sellaisessa muodossa, että sen voi tarvittaessa esittää ymmärrettävästi, ja suunnittele etukäteen liikesalaisuuksien suojaaminen mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
Verkkokauppa, alustat ja logistiikka. Varmista, että pystyt kuukauden kuluessa ilmoittamaan EU:hun sijoittautuneen vastuutahon. Logistiikkayritysten kannattaa arvioida, täyttääkö niiden palveluyhdistelmä jakelupalvelujen tarjoajan määritelmän.

Miksi tämä on tärkeää

Uudistus on tuotevastuun merkittävin muutos vuosikymmeniin. Sen vaikutukset ulottuvat perinteisen teollisuuden lisäksi ohjelmistoyrityksiin, verkkokauppaan, logistiikkaan ja kiertotalousyrityksiin. Tuotevastuuriidat ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia: esityksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosina 2021–2024 alle viisi tuotevastuuasiaa vuodessa, koska valtaosa vahingoista korvataan vakuutuksista. Esityksen mukaan korvauskanteiden määrä tuomioistuimissa saattaa kuitenkin kasvaa jonkin verran, ja vakuutuslautakunnassa ratkaistavien asioiden arvioidaan monimutkaistuvan. Uusien sääntöjen soveltamisen alkuun on alle kolme kuukautta, joten sopimukset, vakuutukset ja sisäiset prosessit kannattaa käydä läpi jo nyt. Seuraamme eduskuntakäsittelyä ja päivitämme artikkelia tarvittaessa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tuotevastuulain muutokset tulevat voimaan?

Hallitus ehdottaa, että muutokset tulevat voimaan 9.12.2026. Uutta lakia sovellettaisiin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön lain tultua voimaan. Ennen voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin sovelletaan edelleen nykyistä tuotevastuulakia myös silloin, kun vahinko syntyy myöhemmin.

Koskeeko tuotevastuu jatkossa ohjelmistoja ja tekoälyä?

Kyllä. Ohjelmisto olisi tuote riippumatta siitä, onko se tallennettu laitteeseen, käytetäänkö sitä verkon tai pilvipalvelun kautta vai toimitetaanko se SaaS-mallilla. Myös tekoälyjärjestelmät kuuluvat soveltamisalaan, ja tuotteen kyky oppia otetaan huomioon turvallisuutta arvioitaessa. Pelkkä tieto, kuten e-kirjojen tai mediatiedostojen sisältö, ja pelkkä lähdekoodi eivät olisi tuotteita. Kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai toimitettu vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto jäisi soveltamisalan ulkopuolelle.

Voiko verkkokauppa tai verkkoalusta joutua tuotevastuuseen?

Voi. Jakelija, kuten verkkokauppa, vastaa toissijaisesti, jos valmistajaa, maahantuojaa, valtuutettua edustajaa tai jakelupalvelujen tarjoajaa ei voida yksilöidä tai yksikään niistä ei ole sijoittautunut EU:hun. Jakelija vapautuu, jos se ilmoittaa kuukauden kuluessa pyynnöstä EU:hun sijoittautuneen vastuutahon tai oman EU:hun sijoittautuneen toimittajansa. Verkkoalusta, jonka kautta kuluttajat tekevät etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, voi vastata jakelijan tavoin, jos se esittää tuotteen tai muutoin mahdollistaa kaupan tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tuotteen toimittaa alusta itse tai sen valvonnassa toimiva elinkeinonharjoittaja.

Voiko logistiikkayritys joutua tuotevastuuseen?

Voi, jakelupalvelujen tarjoajana. Jakelupalvelujen tarjoaja tarjoaa vähintään kahta seuraavista palveluista omistamatta tuotetta: varastointi, pakkaaminen, osoitteella varustaminen ja lähettäminen. Posti-, paketti- ja tavaraliikennepalvelut on rajattu määritelmän ulkopuolelle. Vastuu syntyisi vain, jos tuotteen valmistaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle eikä EU:ssa ole maahantuojaa tai valtuutettua edustajaa.

Voiko tuotevastuuta rajoittaa sopimuksella?

Vastuuta vahingonkärsijää kohtaan ei voi rajoittaa tai sulkea pois sopimuksella. Toimitusketjun yritykset voivat kuitenkin sopia keskinäisestä vastuunjaostaan ja takautumisoikeuksistaan, minkä vuoksi toimittaja- ja jakelusopimukset kannattaa tarkistaa.

Tuleeko Suomessa käyttöön kehittelyriskipuolustus?

Hallituksen esityksen mukaan kyllä. Yritys vapautuisi vastuusta, jos se näyttää, ettei tieteellisen ja teknisen tiedon objektiivinen taso tuotteen markkinoille saattamisen tai käyttöönoton aikaan taikka sinä aikana, jona tuote oli valmistajan määräysvallassa, mahdollistanut puutteellisen turvallisuuden havaitsemista. Esitys poikkeaa tältä osin työryhmän mietinnöstä ja Suomen nykylinjasta, ja lopullinen ratkaisu tehdään eduskunnassa. Ennen lain voimaantuloa markkinoille saatettuihin tai käyttöön otettuihin tuotteisiin puolustusta ei lähtökohtaisesti voisi soveltaa.

Korvataanko datan menetys tuotevastuulain nojalla?

Jatkossa korvattaisiin datan tuhoutumisesta tai turmeltumisesta aiheutunut taloudellinen menetys, kuten datan palauttamisen kustannukset, jos dataa on käytetty yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin (esimerkiksi henkilökohtaiset valokuvat ja tiedostot). Jos dataa on käytetty myös ammattimaisesti, menetystä ei korvattaisi tuotevastuulain nojalla. Taloudellista menetystä ei lähtökohtaisesti synny, jos data saadaan takaisin ilman kustannuksia esimerkiksi varmuuskopiosta.

Lähteet ja lisätietoa

Liittyvät palvelut: Sopimusoikeus · Vakuutusoikeus · Oikeudenkäynti ja riidanratkaisu · Logistiikka, kuljetusoikeus ja merioikeus · Pakotteet ja kansainvälinen kauppa

Tämä artikkeli on päivitetty 25.9.2026 vastaamaan hallituksen esitystä HE 190/2026 vp. Esitys on eduskunnan käsiteltävänä, ja lopullinen laki voi poiketa siitä. Artikkeli on yleisluonteinen katsaus eikä korvaa yksittäistapaukseen annettavaa oikeudellista neuvontaa.

Tarvitsetko apua tuotevastuuseen liittyvässä asiassa? LKOS Law Office avustaa toimitusketjun sopimusten, vakuutusten ja vastuuroolien arvioinnissa sekä tuotevastuuriidoissa.
Ota yhteyttä | Varaa tapaaminen