Suomen hallitus ehdottaa säädettäväksi uutta lakia merituulivoimasta

Laki merivoimasta uudistuu 2025

Suomen hallitus ehdottaa säädettäväksi uuden lain merituulivoimasta talousvyöhykkeellä sekä muutettavaksi Suomen talousvyöhykkeestä annettua lakia. Annettu esitys toteuttaa hallituksen hallitusohjelman tavoitetta merituulivoiman pelisääntöjen selkeyttämisestä Suomen talousvyöhykkeellä. Taustana esitetylle muutokselle on, että valtioneuvosto teki toukokuussa 2024 kielteisen päätöksen 16:een talousvyöhykkeen merituulivoimaa koskevaan hyödyntämisoikeushakemukseen. Monet näistä Pohjanlahdella sijaitsevista alueista, joihin lupia on haettu ovat olleet keskenään päällekkäisiä.

Nykyisessä talousvyöhykelaissa ei ole huomioitu merituulivoiman erityispiirteitä, kuten tilanteita, joissa useampi yritys on kiinnostunut samasta merialueesta. Valtioneuvosto on perustellut kielteisiä päätöksiään hyödyntämisoikeushakemuksiin muun muassa pyrkimyksellä investointiympäristön ennakoitavuuteen, selkeyteen ja tasapuolisuuteen, yhteiskunnan kokonaisedun huomioimisella sekä sillä, että hyödyntämisoikeuksien myöntäminen heikentäisi valmisteltavana olevan uuden lain ohjaavia vaikutuksia.

RED-direktiivin vaikutus ehdotettavaan lakiin

Euroopan unionissa sovitut energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat Suomen energia- ja ilmastopolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (jäljempänä RED-direktiivi) on asettanut Euroopan unionin uusiutuvan energian tavoitteeksi vähintään 42,5 prosenttia vuonna 2030. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä yhteisesti 45 prosentin uusiutuvan energian osuuteen vuonna 2030. Merituulivoima tulee rakentumaan Suomessa pääosin RED-direktiivissä asetetun tavoitevuoden 2030 jälkeen.

Valtioneuvoston suostumusmenettelystä merituulivoimaloille

Voimassa olevan talousvyöhykelain 6 §:ssä säädetysti valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksen hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvaroja sekä tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen (hyödyntämisoikeus). Kyseinen suostumus voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi.

Talousvyöhykelain 7 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksen tekosaarten, 6 §:ssä tarkoitettuun toimintaan käytettävien laitteiden ja muiden rakennelmien sekä sellaisten muiden laitteiden ja rakennelmien rakentamiseen ja käyttämiseen, jotka saattavat haitata Suomelle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvien oikeuksien käyttämistä talousvyöhykkeellä. Suostumuksen saaja on päätöksessä merenkulun turvallisuuden vuoksi velvoitettava poistamaan käytöstä pois jätettävä laite ja rakennelma, jos poistaminen on mahdollista.

Lisäksi merituulivoimala tavanomaisesti tarvitsee käyttöoikeussopimuksen. Julkiset käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ovat vastikkeellisia sopimuksia yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan, kuten yrityksen, välillä. Käyttöoikeussopimuksista säännellään käyttöoikeussopimusdirektiivissä. Hankintayksiköitä ovat muun muassa valtion viranomaiset. Direktiiviä sovelletaan käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 5 538 000 euroa. Käyttöoikeussopimusdirektiivi ja valvontadirektiivi on Suomessa täytäntöön pantu lailla julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, jäljempänä hankintalaki).

Valtioneuvosto tekee päätöksen kilpailutettavista merituulivoima-alueista oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) mukaisesti. Huutokauppamenettelyssä voittaja (toimija) valitaan kilpailuttamalla. Alueiden vuokraoikeudet kilpailutetaan kansainvälisillä markkinoilla. Huutokauppamallin mukainen kilpailutus on yrityskauppaprosessia vastaava yksityisoikeudellinen menettely.

Uuden lain tavoitteista

Esityksessä ehdotetaan talousvyöhykkeelle suunniteltaville merituulivoimahankkeille kilpailutusmallia, jossa oikeus talousvyöhykkeen hyödyntämiseen ratkaistaisiin Energiaviraston järjestämässä tarjouskilpailussa. Kilpailutettavat alueet valitsisi valtioneuvosto huomioiden yhteiskunnan kokonaisedun, kuten eri merenkäyttömuodot ja mahdollisuudet tuotetun energian siirtoon.

Tarkoituksena on säädettävän lain 5 §:ssä säädetysti, että tarjoajat saisivat pisteitä sekä tarjoamastaan hyödyntämisoikeusmaksusta että laadullisista tekijöistä. Kilpailutuksen voittajan valinta perustuisi siis sekä hyödyntämisoikeudesta tarjottuun hyödyntämismaksuun että laadullisiin tekijöihin.

Hakemus-tarjous kilpailutukseen osallistumiseksi olisi hakijan toimitettava Energiavirastolle sähköisesti. Oikeus osallistua kilpailutukseen olisi yrityksellä, yhteisöllä ja niiden ryhmittymällä. Ryhmittymistä säädetään käyttöoikeusdirektiivissä.

Kilpailutuksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten kattamiseksi kilpailutuksen osallistuja olisi viimeistään tarjouksen toimittamisen määräpäivänä velvollinen suorittamaan Energiavirastolle osallistumismaksun. Osallistumismaksua ei palautettaisi. Osallistumismaksun suuruuden arvioidaan olevan noin 20 000 euroa.

Lisäksi kilpailutuksen osallistuvien olisi viimeistään tarjouksen toimittamisen määräpäivänä annettava Energiaviraston hyväksi osallistumisvakuus. Vakuuden asettaminen olisi siis ehdoton edellytys kilpailutukseen osallistumiselle. Vakuudeksi hyväksyttäisiin omavelkainen takaus, pantattu talletus taikka vakuus, jonka Energiavirasto saa käyttöönsä vaatimuksen nojalla.

Tämän lisäksi laki säätäisi edellytyksistä, joiden kaikkien täyttyessä valtioneuvoston olisi myönnettävä hyödyntämislupa kilpailutukseen osallistuneelle, jonka tarjous on voittanut kilpailutuksen. Kyseinen hyödyntämislupa antaisi oikeuden hyödyntää talousvyöhykkeen tuulienergiaa ja tehdä siihen tähtäävää tutkimusta.

Kyseinen lupa olisi myönnettävä tarjouskilpailun voittajalle:

1. jos se on toimittanut lupahakemuksen ja osallistumisvakuus on voimassa;
   
2. hakija on toimittanut hakemuksen arvioimiseksi tarvittavat tiedot;
   
3. luvan myöntämisen ei arvioida vaarantavan kansallista turvallisuutta; sekä
   
4. ettei ole ilmennyt, että voittaja olisi antanut kilpailutuksessa vääriä tai puutteellisia tietoja.
   

Hyödyntämislupa olisi haettava viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kilpailutuspäätös on saanut lainvoiman. Lisäksi hyödyntämisluvan haltijan olisi kolmen kuukauden kuluessa hyödyntämislupapäätöksen antamisesta annettava Energiaviraston hyväksi edistämisvakuus.  

Annettavan edistämisvakuuden tarkoituksena on varmistaa, että hanketta tosiasiassa edistetään riittävällä tahdilla ja tiettyjä hyödyntämisluvan ehtoja noudatetaan. Todettakoon, että ehdotus sisältää myös sääntelyä siitä, kuinka hyödyntämisluvan ehtoja voitaisiin muuttaa. Hyödyntämislupa olisi myös siirrettävissä laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä.

Lain on ehdotettu tuleva voimaan 1.1.2025.

* Artikkeli on tarkoitettu yksinomaa yleiseksi tiedoksi, ei oikeudelliseksi neuvoksi.