SHIP25 ehdot korvaavat SHIP2000 ehdot – mitä uusi laivanrakennussopimus muuttaa käytännössä

SHIP25 ehdot korvaavat SHIP2000 ehdot: mitä uusi laivanrakennussopimus muuttaa käytännössä

Tiivistelmä: Vuonna 2025 julkaistut SHIP25 ehdot korvaavat pitkään käytössä olleet SHIP2000 ehdot. Vaikka sopimusrakenne on tunnistettava, SHIP25 ei ole pelkkä tekninen päivitys. Se muuttaa olennaisesti riskien, vastuiden ja aikataulupaineiden jakautumista telakan ja ostajan välillä sekä reagoi nykyiseen inflaatio-, compliance- ja geopoliittiseen toimintaympäristöön.

Keskeiset muutokset SHIP25:ssa verrattuna SHIP2000:een

1 Pidennetyt viivästysten lisäajat: enemmän liikkumatilaa telakoille

SHIP25 pidentää oletusarvoista lisäaikaa myöhästyneessä toimituksessa ennen kuin viivästyssakot alkavat. SHIP2000:ssa viivästyssakkojen käynnistyminen kytkeytyi 30 päivän jälkeen alkavaan seuraamuslogiikkaan. SHIP25:ssa lisäaika on lähtökohtaisesti 60 päivää, ja viivästyssakot maksetaan ajalta 61 päivästä 180 päivään.

Myös kumulatiivisen viivästyksen perusteella tapahtuva sopimuksen päättäminen siirtyy myöhemmäksi. SHIP2000:ssa raja oli 270 päivää. SHIP 25:ssa ostajalla on oikeus päättää sopimus, jos kokonaiskumulatiivinen viivästys (mukaan lukien force majeure -viiveet, mutta pois lukien muut sallitut viiveet) on vähintään 360 päivää.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Muutos antaa telakoille lisähengitysvaraa, mutta voi heikentää ostajan asemaa tilanteissa, joissa operatiivinen aikataulu on tiukka, aluksen käyttöönotto on sidottu rahtaussopimuksiin tai rahoitusehtoihin tai toimitusviiveellä on suora vaikutus liiketoiminnan jatkuvuuteen.

2 Tehostetut refund guarantee -määräykset: vahvempi taloudellinen suoja ostajalle

SHIP2000 ei ollut refund guarantee -takuista samalla tavalla yksityiskohtainen kuin SHIP25. SHIP25 edellyttää nimenomaisesti, että osapuolet sisällyttävät refund guarantee -ehtoja koskevan liitteen sopimukseen. Jos liitettä ei ole, sovelletaan sopimuksen oletusehtoja.

Keskeinen vahvistus ostajan suojalle on se, että telakan on varmistettava takuun voimassaolo todelliseen luovutukseen saakka. Lisäksi, jos telakka ei uusi takuuta 45 päivän kuluessa ennen takuun päättymistä, ostajalla on oikeus päättää sopimus ja realisoida takuu.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Ostajan taloudellinen suoja vahvistuu merkittävästi. Samalla telakalle syntyy uusi hallinnollinen ja rahoituksellinen riskipiste: takuiden hallinta ja oikea-aikainen uusiminen muodostuu käytännössä sopimuksen päättämiseen liittyväksi päättämistriggeriksi, jota on johdettava systemaattisesti.

3 Hinnanmuodostus ja hinnantarkistus: inflaatiosuojaa telakoille, mutta haasteita kansainvälisissä hankkeissa

SHIP25 tuo ajantasaistetun hinnanmuodostusmallin, jossa voidaan käyttää indeksisidonnaista hinnantarkistusta viitaten Norjan tuottajahintaindeksiin tai vastaavaan. Lisäksi sopimukseen sisältyy mahdollisuus lisämaksuihin tietyistä työosuuksista cost-plus -periaatteella.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Telakat saavat mekanismeja, joilla poikkeuksellista inflaatio- ja kustannusriskiä voidaan jakaa. Kansainvälisissä projekteissa ostaja ja rahoittajat eivät välttämättä hyväksy norjalaista indeksiä tai sen vastineita. Lisäksi lisämaksut sovittujen maksuerävirstanpylväiden ulkopuolella voivat synnyttää kassavirta- ja rahoitusjärjestelyihin liittyviä jännitteitä riippuen maksujen ajoituksesta.

4 Progressiivinen omistusoikeuden siirtyminen: vaihtoehto refund guarantee -rakenteelle

Oletusarvoisesti omistusoikeus siirtyy SHIP25:ssa toimituksen ja hyväksynnän yhteydessä, kuten toimialalla tyypillisesti. SHIP25 sisältää kuitenkin opt-in-mallin, jossa ostaja voi saada omistusoikeuden asteittain rakentamisen edetessä.

Jos optio valitaan, telakan ei tarvitse antaa refund guarantee -takuuta. Sopimuksen päättyessä telakka ei myöskään ole velvollinen palauttamaan ennakkomaksuja. Sen sijaan telakan on saatettava alus vähimmäiskuntoon, joka mahdollistaa aluksen siirtämisen pois telakalta ja viimeistelyn ostajan toimesta muualla.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Malli voi vähentää takuu- ja konkurssiriskejä, mutta se on käyttökelpoinen vain, jos progressiivinen omistusoikeuden siirto voidaan tosiasiallisesti rekisteröidä sovellettavassa oikeusjärjestyksessä. Monissa maissa tämä ei ole mahdollista, jolloin optio jää käytännössä teoreettiseksi.

5 Suunnitteluvastuu: SHIP25:n ehkä merkittävin innovaatio

SHIP25 käsittelee yhtä laivanrakennuksen kiistellyimmistä oikeudellisista kysymyksistä: suunnitteluvastuun kohdistumista tilanteissa, joissa suunnitelmat ja suunnittelija ovat ostajan valitsemia.

SHIP25 sisältää Appendix I -opt-in-järjestelyn, jonka valitsemalla telakan vastuuta voidaan rajata. Järjestelyn ydin on, että telakan vastuu viivästyksestä, virheistä ja puutteista, jotka johtuvat suunnitteludokumenttien virheistä tai puutteista, rajoittuu suunnittelijan vastuuseen suunnittelusopimuksen perusteella. Lisäksi telakka saa tukeutua suunnitteludokumentteihin kokonaisuudessaan laatiessaan tuotantopiirustuksia ja rakentaessaan aluksen.

Jos optio valitaan, ostajalla voi olla velvollisuus ottaa alus vastaan ilman suunnitteluvirheistä johtuvien puutteiden oikaisua, ellei osapuolten välillä ole sovittu muutoksista tai variaatioista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Mekanismi vastaa telakoiden pitkään jatkuneeseen huoleen tilanteista, joissa telakka kantaa täyden suunnitteluvastuun ilman tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta suunnitteluun ja ilman tehokasta takautumisoikeutta suunnittelijaa vastaan. Ostajan näkökulmasta se voi siirtää olennaista teknistä riskiä ostajalle, mutta samalla mahdollistaa laajemman telakkajoukon osallistumisen ja kilpailukykyisemmän hinnoittelun.

6 Compliance-ehdot: sopimus reagoi nykypäivän sääntely- ja geopoliittiseen riskiympäristöön

Compliance on modernissa merenkulussa keskeinen riskialue. SHIP25 sisältää uusia määräyksiä muun muassa turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista, lahjonnan ja korruption torjunnasta, kyberturvallisuudesta sekä vientivalvonnasta ja pakotteista.

7 Riidanratkaisu: siirtymä NOMA-arbitraatioon

Riitoja syntyy laivanrakennuksessa väistämättä. SHIP25 säilyttää arbitraation ensisijaisena riidanratkaisukeinona, mutta siirtyy pois ad hoc -menettelystä ja ottaa oletusarvoisesti käyttöön Nordic Offshore and Maritime Arbitration Associationin (NOMA) arbitraatiosäännöt. Alle 5 000 000 NOK:n vaateet ohjataan NOMA Fast Track -menettelyyn.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Menettely tuo rakenteen, tehokkuuden ja ennakoitavuuden. Tämä helpottaa riitariskin hinnoittelua, projektinhallintaa ja rahoittajien riskianalyysiä.

8 Puuttuvat suositellut takuumallit: käytännön neuvottelutyö jää osapuolille

SHIP25:ssa ei ole suositeltuja takuumalleja refund guarantee -takuulle, take-out -takuulle tai dispute guarantee -takuulle.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Takuuasiakirjojen laatu ja neuvottelutulos korostuvat ja vaikuttavat suoraan rahoitettavuuteen ja riskiprofiiliin.

Mikä ei ole muuttunut

SHIP25 säilyttää useita SHIP2000:n perusperiaatteita, kuten sopimusrungon tunnistettavuuden ja laivanrakennuksen ydintaloudelliset logiikat. Aiempi käytäntö säilyttää osin merkityksensä tulkintataustana, mutta kokonaisriskimalli on käytännössä uusi.

FAQ: SHIP25 ja SHIP2000 keskeiset erot

Mitä SHIP25 tarkoittaa käytännössä varustamolle, telakalle ja rahoittajalle

Se toimii aiempaa selkeämmin riskienhallintakehyksenä, joka vaikuttaa rahoitettavuuteen, toimitusaikatauluihin ja riitojen hallintaan.

Miksi viivästysten lisäaika on tärkeä muutos

Lisäaika pitenee 60 päivään ja purkuraja 360 päivään, mikä muuttaa olennaisesti aikatauluriskin jakautumista.

Miten refund guarantee -suoja muuttuu

Takuun voimassaolo ja uusimisvelvoite luovat selkeän sopimuksen päättämistriggerin telakan laiminlyönnille.

Mitä NOMA-riidanratkaisu muuttaa

Se tuo institutionaalisen, nopeamman ja ennakoitavamman menettelyn verrattuna ad hoc -arbitraatioon.

Milloin progressiivinen omistusoikeuden siirtyminen on järkevä

Vain, jos omistusoikeus voidaan rekisteröidä kyseisessä oikeusjärjestyksessä.

Autamme yrityksiä arvioimaan, miten SHIP25 -ehdot vaikuttavat laivanrakennushankkeisiin ja sopimusneuvotteluihin. Lue lisää palvelustamme: logistiikka-, kuljetusoikeus- ja merioikeus.

Vastuujuristi

Vastuujuristi: Oscari Seppälä

EU AI Act 2026: mitä yritysten pitää tehdä nyt – riskit, sopimukset ja johdon vastuut

EU AI Act 2026: mitä yritysten pitää tehdä nyt – riskit, sopimukset ja johdon vastuut

Tiivistelmä: EU AI Act tuo vaiheittain voimaan velvoitteita tekoälyn käyttöön ja hankintaan, ja vuosi 2026 on monille yrityksille käytännön käännekohta. Aloita nyt AI-inventaario, riskiluokitus sekä hankinta- ja sopimusehtojen päivitys, jotta vastuut ja dokumentaatio ovat kunnossa ennen vaatimusten täysimääräistä soveltumista.

EU:n tekoälyasetus (EU AI Act) on ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys EU:ssa. Se koskee sekä tekoälyjärjestelmien kehittäjiä että yrityksiä, jotka ottavat tekoälyä käyttöön tai hankkivat tekoälyratkaisuja kolmansilta toimittajilta. Asetusta sovelletaan vaiheittain, ja vuosi 2026 on monille yrityksille käytännön käännekohta: silloin tulevat sovellettaviksi mm. läpinäkyvyyttä koskevat velvoitteet sekä suuri osa vaatimuksista suuririskisille järjestelmille.

Tämä Insight on kirjoitettu liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkoitus on auttaa johtoa, in-house juristeja, IT:tä ja hankintaa ymmärtämään: (i) mitä muuttuu 2026, (ii) missä sopimusoikeudelliset riskit tyypillisesti piilevät ja (iii) mitä kannattaa tehdä jo nyt.

---

Sisällysluettelo

• 1. Mikä EU AI Act on ja ketä se koskee?
• 2. Aikajana: keskeiset soveltamisajankohdat 2025–2027
• 3. Riskiperusteinen malli: mikä on yrityksellesi relevanttia?
• 4. Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt (2026-valmistautuminen)
• 5. Sopimusoikeudelliset riskit: palvelusopimukset, hankinta ja vastuunjako
• 6. AI-riskienhallinta ja johdon vastuut
• 7. EU AI Act compliance checklist yrityksille
• 8. Usein kysytyt kysymykset

---

1. Mikä EU AI Act on ja ketä se koskee?

EU AI Act asettaa velvoitteita tekoälyjärjestelmien elinkaarelle: suunnittelu, kehitys, markkinoille saattaminen, käyttöönotto ja käytön seuranta. Yrityksen näkökulmasta keskeistä on, että velvoitteet eivät kohdistu vain “tekoälyfirmoihin”. Usein velvollinen on myös käyttöönotosta vastaava yritys (esim. HR-järjestelmä, analytiikka- tai automaatiotyökalu, asiakaspalvelubotti tai päätöksenteon tuki).

Jos yrityksesi ostaa tekoälypohjaisia ratkaisuja (SaaS, alustat, integraatiot), tekoälyasetus on samalla hankinnan ja sopimusten hallinnan kysymys – ei vain compliance-muistilista.

Lisää sääntelyn kokonaisuudesta ja vastuullisuutta koskevasta EU-sääntelystä löydät palvelusivultamme: ESG & vastuullisuus – lakipalvelut yrityksille.

---

2. Aikajana: keskeiset soveltamisajankohdat 2025–2027

EU AI Actin soveltaminen on vaiheittaista. Yritysten kannalta olennaista on tunnistaa, milloin eri velvoitteet tulevat käytännössä vastaan:

• 2.2.2025: kielletyt tekoälykäytännöt sekä AI literacy (tekoälylukutaito) -velvoite alkavat soveltua.
• 2.8.2025: hallintomalli (governance) sekä yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) velvoitteet alkavat soveltua.
• 2.8.2026: asetus on lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan sovellettava, ja mm. läpinäkyvyysvelvoitteet tulevat käytäntöön.
• 2.8.2027: osa suuririskisääntelystä (erityisesti säänneltyihin tuotteisiin integroidut järjestelmät) saa pidemmän siirtymäajan.

Yrityksen käytännön viesti: 2026 ei ole “kaukaista tulevaisuutta”. Jos tekoäly on jo tuotannossa (tai hankinnassa), valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt – erityisesti hankinnan, sopimusehtojen ja sisäisen riskienhallinnan osalta.

---

3. Riskiperusteinen malli: mikä on yrityksellesi relevanttia?

Asetus luokittelee tekoälyn käytöt riskin mukaan. Yrityksille tyypilliset riskipisteet liittyvät seuraaviin:

3.1 Suuririskinen tekoäly (high-risk)

Suuririskisyys voi tulla vastaan esimerkiksi, jos tekoälyä käytetään:

• rekrytoinnissa, työntekijöiden arvioinnissa tai työvuorojen/työn ohjauksessa
• luottokelpoisuuden, vakuutusten tai palvelujen saatavuuden arvioinnissa
• turvallisuuskriittisissä ympäristöissä (esim. liikenne, infrastruktuuri)

Suuririskisissä järjestelmissä korostuvat dokumentaatio, riskienhallinta, laadukas data, lokitus ja ihmisen valvonta.

3.2 Läpinäkyvyysvelvoitteet (transparency)

Moni yritys kohtaa läpinäkyvyysvelvoitteet käytännössä nopeasti: jos käytössä on chatbotteja, generatiivista tekoälyä tai sisältöä, joka voi näyttää “ihmisen tuottamalta”, voi tulla velvoite kertoa käyttäjälle tekoälyn roolista ja varmistaa tunnistettavuus.

---

4. Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt (2026-valmistautuminen)

Yrityksen kannattaa edetä kahdella rinnakkaisella polulla:

• (A) Tekoälyn hallintamalli: omistajuus, vastuut, hyväksymisprosessit, riskien seuranta
• (B) Hankinta & sopimukset: toimittajan velvoitteet, dokumentaatio, audit-oikeudet, vastuunjaot

Käytännössä paras aloitus on AI-inventaario (mitä tekoälyä käytetään ja missä prosesseissa) sekä riskiluokitus (onko mukana suuririskisiä käyttötapauksia tai läpinäkyvyysvelvoitteita).

---

5. Sopimusoikeudelliset riskit: palvelusopimukset, hankinta ja vastuunjako

EU AI Act tuo sopimuksiin uuden “kerroksen” velvoitteita. Tyypillinen ongelma on, että yritys käyttää tekoälyä SaaS-palvelussa, mutta sopimuksessa:

• ei ole määritelty, kuka vastaa AI Act -vaatimustenmukaisuudesta
• ei saada riittäviä tietoja ja dokumentaatiota (esim. järjestelmän tarkoitus, rajoitteet, lokit)
• puuttuu audit- ja tarkastusoikeus tai oikeus vaatia korjauksia
• vastuunrajoitukset ja “as is” -ehdot tekevät riskistä käytännössä yksipuolisen

Suositus: päivitä hankinta- ja IT-sopimusten mallit niin, että ne kattavat vähintään: (i) compliance-vastuut, (ii) tiedonsaanti ja dokumentaatio, (iii) incident-ilmoitukset ja korjausvelvoitteet, (iv) alihankkijat ja dataketju, (v) vastuunjako ja vakuutukset.

---

6. AI-riskienhallinta ja johdon vastuut

Tekoälyyn liittyvät riskit ovat yhä useammin liiketoimintariskiä, eivät pelkkää “IT-riskienhallintaa”. Siksi johdon kannattaa varmistaa ainakin:

• AI-järjestelmien omistajuus ja päätöksenteko (kuka saa ottaa käyttöön ja millä ehdoilla)
• riskien seuranta ja raportointi (mitä mitataan ja miten poikkeamiin reagoidaan)
• henkilöstön osaaminen ja tekoälylukutaito (AI literacy)
• kriittisten prosessien “human-in-the-loop” -periaatteet (ihmisen valvonta)

---

7. EU AI Act compliance checklist yrityksille

1. Tunnista tekoäly: listaa käytössä olevat AI-järjestelmät (myös SaaS ja alihankkijat).
2. Luokittele riskit: onko mukana suuririskisiä käyttötapauksia tai läpinäkyvyysvelvoitteita?
3. Arvioi sopimukset: vastuunjako, dokumentaatio, audit-oikeudet, incident-menettely.
4. Rakenna hallintamalli: roolit, hyväksymisprosessit, seuranta ja raportointi johdolle.
5. Kouluta: varmista tekoälylukutaito – erityisesti niille, jotka hankkivat tai käyttävät AI:ta päätöksenteossa.
6. Valmistaudu 2026: priorisoi korjaavat toimet järjestelmiin, joissa on suora vaikutus työntekijöihin, asiakkaisiin tai kriittisiin prosesseihin.

Jos haluat arvioida tilanteen nopeasti, aloitamme tyypillisesti AI-kartoituksella ja sopimus- ja hankintaehtojen tarkastuksella – tavoitteena käytännöllinen ja johdettavissa oleva kokonaisuus.

---

8. Usein kysytyt kysymykset

1) Koskeeko EU AI Act yritystä, jos käytämme vain “valmista” AI-työkalua?

Usein kyllä. Vaikka et kehittäisi tekoälyä itse, olet tyypillisesti käyttöönottaja (deployer). Velvoitteet riippuvat käyttötarkoituksesta ja riskiluokasta.

2) Mitkä ovat tyypillisimmät riskit vuonna 2026?

Käytännössä: läpinäkyvyysvelvoitteet (esim. chatbotit ja generatiivinen AI), puutteellinen dokumentaatio toimittajalta sekä sopimuksissa epäselvä vastuunjako.

3) Pitääkö sopimuksiin tehdä muutoksia jo nyt?

Kyllä, jos AI on osa palvelua tai päätöksentekoa. Vanhoissa IT- ja SaaS-sopimuksissa AI Act -velvoitteet harvoin näkyvät, jolloin riski jää käyttäjäyritykselle.

4) Mistä kannattaa aloittaa, jos tekoälyä on käytössä useassa tiimissä?

AI-inventaario + riskiluokitus + hankinta- ja sopimusmallien päivitys. Näillä saat nopeasti hallittavuuden ja johdon näkyvyyden riskeihin.

---

Tarvitsetko apua EU AI Actiin valmistautumisessa?

Autamme yrityksiä rakentamaan käytännöllisen AI-governance -mallin, päivittämään sopimuksia ja hallitsemaan sääntelyriskejä liiketoimintaa tukevalla tavalla. Tutustu myös palveluihimme: ESG & vastuullisuus – lakipalvelut yrityksille.

Asiantuntija: Liene Krumina

---

Vastuullinen juristi: Liene Krumina, LKOS Law Office Oy

CBAM 2026 – Mitä hiilirajamekanismi tarkoittaa maahantuojille Suomessa?

CBAM 2026: Mitä hiilirajamekanismi tarkoittaa maahantuojalle – aikataulu, velvoitteet ja kustannusvaikutus

Tiivistelmä: CBAM (hiilirajamekanismi) muuttaa EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa tuontia vuodesta 2026 alkaen. Tässä artikkelissa käymme läpi maahantuojan velvoitteet, keskeiset päivämäärät ja vaikutukset liiketoimintaan.

EU:n hiilirajamekanismi (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism) siirtyy vuoden 2026 alussa uuteen vaiheeseen: raportoinnista edetään kohti taloudellisesti sitovaa ja käytännössä luvanvaraista compliance-mallia. Tämä on monelle suomalaiselle tuojalle konkreettinen muutos – ei siksi, että tullinimikkeet muuttuisivat, vaan siksi, että tuonnin “hiilijalanjälki” muuttuu hallittavaksi riskiksi, kustannukseksi ja sopimuskysymykseksi.

Tässä Insightissa kerromme liiketoimintajohdolle ymmärrettävästi: ketä CBAM koskee, mitä pitää tehdä ja milloin, sekä miten järjestelmä vaikuttaa tuontikustannuksiin ja toimitusketjuihin. Jos tarvitset käytännön tuen CBAM-riskien hallintaan, tutustu myös palveluumme: kansainvälisen kaupan ja tullisääntelyn compliance-palvelut.

---

Kenelle CBAM kuuluu – koskeeko tämä teitä?

CBAM koskee yrityksiä, jotka tuovat EU:n ulkopuolelta tiettyjä tavaroita EU:n tullialueelle. Velvoitteet kohdistuvat käytännössä siihen toimijaan, joka toimii tullioikeudellisena maahantuojana (eli tuonti-ilmoituksen antajana tai sen puolesta toimivana edustettavana).

CBAM-järjestelmän tavaraluokat on määritelty sääntelyssä (mm. rauta ja teräs, alumiini, sementti, lannoitteet, vety ja sähkö). Olennaista on, että CBAM kytkeytyy CN/HS-nimikkeisiin – eli tuotteen tulliluokittelu on jatkossa entistä kriittisempi osa compliancea.

De minimis -vapautus (50 tonnia)

Vuonna 2025 hyväksytyllä sääntelymuutoksella otettiin käyttöön yhtenäinen massaperusteinen kynnysarvo (alustavasti 50 tonnia kalenterivuodessa tuojaa kohti) tietyille tavarasektoreille. Jos tuoja jää kynnyksen alle, se voidaan vapauttaa CBAM-velvoitteista kyseisenä vuonna (de minimis). Tämä muutos on erityisen relevantti pk-yrityksille ja satunnaisille tuojille.

---

Mistä CBAM-mekanismissa on kyse – miksi se on tuojalle “uusi tulliriski”?

CBAM on mekanismi, jolla EU puuttuu tuontitavaroihin sisältyviin tuotesidonnaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa ja täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS) tuonnin osalta.

Liiketoiminnan kannalta tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa:

• Data: tuojan on saatava tuotekohtaiset tiedot päästöistä (toimittajilta / valmistajalta) ja raportoitava ne sääntelyn edellyttämällä tavalla.
• Raha: vuoden 2026 tuonnista eteenpäin päästöjä vastaava kustannus realisoituu CBAM-todistusten kautta.

---

Keskeiset päivämäärät – mitä pitää tehdä ja milloin?

Ajanjakso	Mitä se tarkoittaa yritykselle?
1.10.2023–31.12.2025 Siirtymäkausi	Neljännesvuosittainen CBAM-raportointi. Maksuja ei vielä sovelleta, mutta raportointi on pakollinen osa compliancea.
1.1.2026 alkaen Täysimääräinen soveltaminen	CBAM siirtyy taloudelliseen vaiheeseen: yrityksen on hallittava päästötiedot, annettava vuosi-ilmoitukset ja hankittava ja palautettava CBAM-todistuksia. Lisäksi de minimis -kynnys (alustavasti 50 t/vuosi) vaikuttaa siihen, koskevatko velvoitteet yritystä kyseisenä vuonna.

---

Miten CBAM vaikuttaa kustannuksiin?

1) CBAM-todistusten hinta on sidottu EU ETS -hintaan

CBAM-todistusten hinnan tulee vastata kohtuullisesti EU:n päästökaupan (ETS) huutokauppahintoja. Vuonna 2026 hinta määritetään neljännesvuosittaisen keskihinnan perusteella, ja vuodesta 2027 alkaen viikkokeskiarvon perusteella. Komissio julkaisee virallisen hinnan ja asettaa sen saataville CBAM-rekisterissä.

2) Oletusarvot – jos toimittajadata ei ole kunnossa

Jos todellista, luotettavaa päästödokumentaatiota ei saada, sääntely mahdollistaa (tietyin ehdoin) päästöjen määrittämisen oletusarvojen avulla. Oletusarvot on asetettu konservatiivisesti, ja niihin voi sisältyä vaiheittain nousevia korotuksia (2026–2028), mikä voi kasvattaa kustannusvaikutusta.

---

Seuraamukset ja riskit – mitä jos velvoitteita ei noudateta?

CBAM on sääntelyä, ei suositus. Laiminlyönnit (raportointi, väärät tiedot, puutteellinen dokumentaatio, todistusten hallinta) voivat johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin ja taloudellisiin sanktioihin. Lisäksi CBAM-riskit voivat heijastua yrityksen tulliriskiprofiiliin ja käytännön tulliasiointiin.

Käytännön viesti johdolle: CBAM kannattaa ottaa ennakoivasti osaksi tuonnin riskienhallintaa ja budjetointia.

---

Vaikuttaako CBAM tullikoodeihin tai tariffiin?

CBAM ei muuta HS/CN-nimikkeitä, mutta se tekee tariffiluokittelun oikeellisuudesta aiempaa kriittisempää. CBAM-velvoitteet määräytyvät nimenomaan CN/HS-koodien perusteella – ja väärä luokittelu voi johtaa väärään raportointiin, väärään soveltamisalaan tai puutteisiin compliance-prosessissa.

---

Mitä yhtiön tulee tehdä nyt – selkeä etenemismalli

1. Kartoitus: Tunnista, tuotteet ja CN/HS-koodit – kuuluvatko ne CBAM-soveltamisalaan?
2. Kynnysanalyysi: Arvioi vuosituonnin kokonaisnettomassa (de minimis -kynnys, alustavasti 50 t/vuosi tietyille sektoreille).
3. Data & sopimukset: Rakenna prosessi päästötiedon keräämiseen toimittajilta. Päivitä hankintaehdot: kuka vastaa datasta, virheistä ja kustannuksista?
4. Talousvaikutus: Mallinna kustannusvaikutus (todistusten tarve + oletusarvoriski). Tämä kannattaa kytkeä suoraan hinnoitteluun ja marginaaleihin.
5. Compliance-ohjaus: Nimeä vastuuhenkilöt (hankinta + talous + logistiikka + legal) ja tee vuosikello (raportointi/ilmoitukset).

Jos haluatte, voimme toteuttaa teille nopeasti CBAM-riskikartoituksen ja antaa johdolle selkeän toimenpidelistan sekä sopimusmallipykälät toimittajasopimuksiin. Aihetta voi sparrata myös riita- ja riskihallinnan näkökulmasta yhdessä asiantuntijamme Oscari Seppälän kanssa.

---

Usein kysytyt kysymykset CBAM:sta

1) Koskeeko CBAM myös satunnaista tuontia?

Voi koskea, jos tuotteet kuuluvat CBAM-soveltamisalaan. Vuoden 2025 muutoksessa huomioitiin kuitenkin de minimis -kynnys (alustavasti 50 t/vuosi) tietyille sektoreille, mikä voi vapauttaa pienet tuontimäärät velvoitteista kyseisenä vuonna.

2) Pitääkö HS/CN-koodit muuttaa CBAM:n takia?

Ei. Mutta luokittelun oikeellisuus korostuu, koska CBAM-velvoitteet määräytyvät nimenomaan CN/HS-koodien perusteella.

3) Mistä CBAM-kustannus muodostuu 2026 alkaen?

Kustannus muodostuu CBAM-todistuksista, joiden hinta sidotaan EU ETS -huutokauppahintoihin. Jos yritys ei saa luotettavaa päästödataa, oletusarvot voivat kasvattaa kustannusvaikutusta.

4) Mitä johdon kannattaa tehdä ensimmäiseksi?

Aloita kartoituksella: tuotteet, CN/HS-koodit, vuosituontimäärä ja päästötiedon saatavuus. Sen jälkeen päätös prosessista, vastuista ja sopimusehdoista.

---

Haluatko varmistaa CBAM-valmiuden ennen vuotta 2026?

CBAM kannattaa hoitaa kuten mikä tahansa liiketoimintakriittinen compliance-muutos: tunnistetaan soveltamisala, rakennetaan prosessi ja varmistetaan data sekä kustannusmalli. Autamme yrityksiä käytännönläheisesti tuonnin riskienhallinnassa ja kansainvälisen kaupan sääntelyssä: tutustu palveluumme.

Vastuulliset juristit: Liene Krumina ja Oscari Seppälä.

CountEmissionsEU ja huolinnan päästölaskenta – miten kuljetuspalvelun CO2e lasketaan (ISO 14083)

CountEmissionsEU ja huolinnan päästölaskenta – miten kuljetuspalvelun CO2e lasketaan (ISO 14083)

Julkaistu: 15.01.2026

EU:ssa valmistelussa oleva CountEmissionsEU-kehikko pyrkii poistamaan “monen eri laskentatavan ongelman”. Tavoite on yksinkertainen: jos kuljetus- tai huolintapalvelun päästöt halutaan ilmoittaa asiakkaalle, tarjouspyyntöön, hankintaan tai raportointiin – luvut lasketaan yhdellä vertailukelpoisella tavalla.

Mistä on kyse?

CountEmissionsEU on EU-tason asetusehdotus, joka loisi yhden yhteisen tavan laskea kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöt (GHG) koko EU:ssa. Käytännössä “huolinta” ja muut kuljetusketjun toimijat hyötyvät siitä, että sama kuljetus voidaan laskea samalla logiikalla riippumatta maasta, kuljetusmuodosta tai laskentatyökalusta.

Ehdotuksen peruslogiikka on “vapaaehtoinen mutta yhtenäinen”: päästöjen julkaiseminen ei lähtökohtaisesti ole pakollista, mutta jos yritys päättää (tai sitä pyydetään) laskemaan ja ilmoittamaan kuljetuspalvelun päästöt, laskenta tulee tehdä asetuksen mukaisesti.

Mitä standardia käytetään – ja miksi “well-to-wheel” on olennainen?

Laskenta perustuisi standardiin EN ISO 14083:2023. Keskeinen muutos moniin “arkilaskentoihin” verrattuna on well-to-wheel-periaate: mukaan luetaan sekä (i) ajoneuvon/kaluston energiankäytön päästöt (tank-to-wheel) että (ii) energian/polttoaineen tuotantoon ja toimitukseen liittyvät päästöt (well-to-tank). Lopputuloksena raportoidaan tyypillisesti CO2e (hiilidioksidiekvivalentti).

Kenelle tämä on käytännössä tärkeää huolinnassa?

• Huolitsijat ja 3PL/4PL-toimijat, jotka kokoavat monimodaalisia ketjuja ja vastaavat asiakkaalle raportoinnista.
• Rahdinkuljettajat (maantie, rautatie, meri, sisävesi, lento) – erityisesti kun päästödataa pyydetään tarjouskilpailuissa.
• Asiakkaat (“the Customer”), jotka vertailevat vaihtoehtoja (hinta, aika, päästöt) tai tarvitsevat dataa omaan vastuullisuusraportointiin.

Miten päästölaskenta käytännössä etenee (selkokielisesti)?

ISO 14083 -pohjainen laskenta voidaan ymmärtää neljänä käytännön askeleena:

1. Määritä “kuljetuspalvelu” ja ketju
   Kuljetuspalvelu on tavaran siirto lähtöpisteestä määränpäähän. Ketju voi sisältää useita “elementtejä” (esim. maantie + satamahubi + merikuljetus + maantie).
2. Kerää syöttötiedot (ensin ensisijainen data, tarvittaessa toissijainen)
   Paras tarkkuus saadaan ensisijaisella datalla (mitattu/pääosin mitattuun perustuva), kuten polttoaineenkulutus, energiankulutus, ajomatka, lasti, käyttöaste. Jos tätä ei ole kohtuudella saatavilla, voidaan käyttää mallinnettua dataa tai oletusarvoja (toissijainen data).
3. Laske päästöt ketjun osissa ja yhteenlasku
   Päästöt muodostuvat tyypillisesti energian/polttoaineen käytöstä (ja taustajärjestelmistä) ja muunnetaan CO2e:ksi käyttäen asianmukaisia päästökertoimia (well-to-wheel).
4. Kohdista päästöt juuri tälle kuljetuspalvelulle ja raportoi sovituilla mittareilla
   Raportoinnissa keskeisiä ovat: kokonais-CO2e per kuljetus ja lisäksi ainakin yksi intensiteettimittari, esim. CO2e/tonnikilometri (tavarakuljetus) tai CO2e/tonni.

Havainnollistavat esimerkit (ei virallinen kerroin- tai oletusarvotaulukko)

Alla olevat luvut ovat havainnollistavia ja tarkoitettu selittämään laskennan logiikka.

Huomio: Esimerkkien päästökertoimet ovat havainnollistavia. Todellisessa laskennassa intensiteetti muodostetaan EN ISO 14083:2023 -standardin mukaisesti ensisijaisesta datasta (esim. todellinen polttoaineen tai energian kulutus) ja hyväksytyistä well-to-wheel (WTW) -päästökertoimista.

Esimerkki 1: Yksi maantiekuljetus (suora ajo)

Tilanne: Lähetys 2,0 t, matka 250 km, yksi kuorma-auto.

• Tonnikilometrit (tkm): 2,0 t × 250 km = 500 tkm
• Oletus intensiteetistä (esimerkkiluku): 0,12 kg CO2e / tkm (WTW)
• Kuljetuksen CO2e: 500 tkm × 0,12 kg CO2e/tkm = 60 kg CO2e

Tarkistus (yksiköt): (kg CO2e / tkm) × (tkm) = kg CO2e. Tonnikilometrit kumoutuvat ja tuloksena saadaan kuljetuksen kokonaispäästöt.

Raportointi asiakkaalle: “Kuljetus A–B (2,0 t, 250 km): 60 kg CO2e (WTW), 0,12 kg CO2e/tkm.”

Esimerkki 2: Monimodaalinen ketju (maantie + merikuljetus + maantie)

Tilanne: 1,0 t lähetys: 80 km maantie → 600 km meri → 40 km maantie. Lasketaan ketjun osat ja summataan.

• Maantie 1: 1,0 t × 80 km = 80 tkm; oletus 0,12 kg CO2e/tkm → 9,6 kg CO2e
• Meri: 1,0 t × 600 km = 600 tkm; oletus 0,03 kg CO2e/tkm → 18,0 kg CO2e
• Maantie 2: 1,0 t × 40 km = 40 tkm; oletus 0,12 kg CO2e/tkm → 4,8 kg CO2e
• Yhteensä: 9,6 + 18,0 + 4,8 = 32,4 kg CO2e

Tarkistus (yksiköt): Kunkin osuuden CO2e saadaan kertomalla tkm intensiteetillä. Ketjun kokonaispäästö on osien CO2e-arvojen summa.

Raportointi asiakkaalle: “Monimodaalinen ketju: 32,4 kg CO2e (WTW).” Lisäksi voidaan raportoida intensiteetti koko ketjulle: kokonais-CO2e / kokonais-tkm.

Mitä yrityksen kannattaa tehdä jo nyt?

• Kartoitus: Missä tilanteissa teiltä jo pyydetään päästölukuja (tarjoukset, sopimusehdot, hankinnat, raportointi)?
• Data: Mitä ensisijaista dataa saatte kuljettajilta/aliurakoitsijoilta?
• Prosessi: Kuinka varmistatte, että sama kuljetusketju lasketaan samalla tavalla?
• Sopimukset: Päästödata ja sen vastuut kannattaa kuvata kuljetus- ja huolintasopimuksissa.

Jos haluatte, voimme auttaa arvioimaan (i) mitä CountEmissionsEU tarkoittaa teidän liiketoimintamallissanne, (ii) miten data- ja sopimusketju rakennetaan käytännössä, ja (iii) miten laskenta kuvataan tarjous- ja sopimusmateriaaleissa. Tutustu tarkemmin tiimiimme (yhteyshenkilö: Oscari Seppälä).

---

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Onko päästöjen ilmoittaminen pakollista?

Ehdotuksen lähtökohta on, että päästöjen julkaiseminen on vapaaehtoista, mutta jos päästöjä lasketaan ja viestitään (esim. sopimuksissa, tarjouksissa tai markkinoinnissa), laskenta tulee tehdä yhdenmukaisella menetelmällä.

Mitä “well-to-wheel” tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa, että mukaan otetaan sekä energian/polttoaineen tuotannon ja jakelun päästöt (well-to-tank) että ajoneuvon käytönaikaiset päästöt (tank-to-wheel).

Mitä jos ensisijaista dataa (mitattua) ei ole saatavilla?

Silloin voidaan käyttää mallinnettua dataa tai oletusarvoja (toissijainen data), kunhan ne perustuvat luotettaviin lähteisiin ja ovat yhdenmukaisia menetelmän kanssa.

Mikä on huolitsijan rooli – lasketaanko koko ketju?

Huolitsijan näkökulmasta olennaista on kyetä kokoamaan ketjun eri osat (kuljetus + mahdolliset hubit) ja tuottaa asiakkaalle yksi vertailukelpoinen CO2e-luku per kuljetuspalvelu sekä sovitut intensiteettimittarit.

Mitä mittaria asiakas yleensä haluaa?

Usein asiakas haluaa sekä kokonais-CO2e:n (per lähetys) että intensiteetin (esim. kg CO2e/tkm), jotta kuljetusvaihtoehtoja voidaan vertailla.

EU:n tulliuudistus: 3 € tullimaksu alle 150 € lähetyksille 1.7.2026 alkaen (IOSS)

EU:n tulliuudistus: 3 € tullimaksu alle 150 € lähetyksille 1.7.2026 alkaen (IOSS)

Julkaistu: 14.01.2026  |  Päivitys EU:n neuvoston vahvistamasta ratkaisusta

EU:n neuvosto on sopinut kiinteästä 3 € tullimaksusta alle 150 €:n arvoisille pienlähetyksille 1.7.2026 alkaen. Muutos koskee erityisesti verkkokauppaa ja IOSS-järjestelmään rekisteröityneitä myyjiä.

Tämä päivitys täydentää aiempaa LKOS-artikkelia: EU:n tulliuudistus 2026–2037 – mitä muuttuu, milloin ja miten yritysten kannattaa varautua?

Mikä muuttuu 1.7.2026?

EU:n ulkopuolelta saapuvista pienlähetyksistä, joiden arvo on enintään 150 €, peritään jatkossa kiinteä 3 € tullimaksu 1.7.2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiempi alle 150 €:n tullivapaus ei enää toteudu samalla tavalla – ja tullikustannus syntyy myös matalan arvon verkkokauppatuotteissa.

Ydin: 1.7.2026 alkaen alle 150 € lähetykset eivät enää saavu EU:hun “tullitta”. EU on hyväksynyt 3 €:n väliaikaisen tullimaksun pienlähetyksille, erityisesti IOSS-lähetyksille.

Miksi EU teki tämän ratkaisun?

Taustalla ovat mm. epäreilu kilpailu EU-myyjille, pienlähetysten alihintailu, petosriskit sekä kuluttajien terveys- ja turvallisuushuolenaiheet. Lisäksi kynnysarvo on kannustanut lähetyksien pilkkomiseen, mikä lisää kuljetusten määrää ja ympäristökuormaa.

Mitä on IOSS (arvonlisäveron erityisjärjestelmä)?

IOSS (Import One-Stop Shop) on EU:n tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmä, jota käyttävät erityisesti EU:n ulkopuoliset verkkokauppamyyjät. IOSS-mallissa:

• ALV peritään tyypillisesti jo myyntihetkellä (checkoutissa),
• tuontiin liittyvää raportointia ja maksamista yksinkertaistetaan,
• kuluttajalle pyritään välttämään yllätysmaksut toimituksen yhteydessä.

Tärkeä päivitys: 1.7.2026 alkaen myös IOSS-lähetyksistä peritään tullimaksu – käytännössä kiinteä 3 € alle 150 € tavaraerille, kun myyjä on rekisteröitynyt IOSS-järjestelmään.

Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

• Päivitä hinnoittelu ja marginaalilaskenta: huomioi 3 € tullikustannus ja sen vaikutus katteeseen.
• Arvioi toimitusmallit: onko lähetyksiä pilkottu – ja onko se jatkossa taloudellisesti järkevää?
• Varmista tuotetiedot: tariffiluokittelu, arvotus ja dokumentointi korostuvat entisestään.
• Seuraa 2026–2028 jatkokehitystä: väliaikainen ratkaisu elää, kun Data Hub -malli etenee.

Usein kysytyt kysymykset

Koskeeko 3 € tullimaksu kaikkia alle 150 € lähetyksiä?

1.7.2026 alkaen kiinteä 3 € tullimaksu koskee erityisesti alle 150 € pienlähetyksiä, kun EU:n ulkopuolinen myyjä on rekisteröity IOSS-järjestelmään. Joissain muissa alle 150 € tapauksissa voidaan soveltaa myös tavanomaisia tullinimikkeisiin perustuvia tulleja.

Mikä on IOSS käytännössä?

IOSS (Import One-Stop Shop) on EU:n tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmä, jossa ALV peritään usein jo myyntihetkellä ja raportoidaan keskitetysti. Se helpottaa tuonnin ALV-prosessia erityisesti verkkokaupassa.

Muuttaako 3 € tullimaksu arvonlisäverotusta?

Ei itsessään. ALV:n peruslogiikka tuontitavaroissa säilyy. Muutos koskee tullimaksua, joka tulee matalan arvon lähetyksiin aiempaa laajemmin.

Kuka maksaa tullimaksun – myyjä, alusta vai ostaja?

Käytännön toteutus riippuu myynti- ja toimitusmallista (esim. kuka toimii maahantuojana/edustajana ja miten kulut sisällytetään hintaan). Yritysten kannattaa varmistaa sopimusehdot, Incoterms-vastuut ja hinnoittelumalli.

Onko tämä pysyvä ratkaisu?

Ei. Kyseessä on väliaikainen ratkaisu, kunnes laajempi EU:n tulliuudistus ja EU Customs Data Hub mahdollistavat kattavamman, tuotekohtaisen tullien laskennan ja valvonnan.

Tarvitsetteko sparrausta?

LKOS Law Office auttaa yrityksiä tullauksen, verkkokaupan tuontimallien ja riskienhallinnan kysymyksissä käytännönläheisesti. Tutustu asiantuntijoihimme: Henkilöstömme, Oscari Seppälä ja Liene Krumina.

Huom. Tämä päivitys on yleisluonteinen eikä ole oikeudellinen neuvonta yksittäistapaukseen.

Yrityskauppa ja yritysjärjestely Suomessa – juridinen due diligence ja kaupan toteutus

Yrityskauppa ja yritysjärjestely Suomessa – juridinen due diligence, kaupan rakenne ja toteutus

Julkaistu: 19.12.2025

Liiketoimintalähtöinen kokonaisuus yrityskaupan ja yritysjärjestelyn oikeudellisesta toteuttamisesta – omistajille, johdolle ja in-house-juristeille Suomessa ja rajat ylittävissä järjestelyissä.

Yrityskauppa tai yritysjärjestely ei ole pelkkä juridinen toimenpide, vaan keskeinen strateginen päätös, joka vaikuttaa yhtiön arvoon, riskiprofiiliin ja tulevaan toimintaan. LKOS Law Office liikejuridiikantoimisto avustaa ostajia, myyjiä ja sijoittajia yrityskaupoissa ja yritysjärjestelyissä Suomessa sekä kansainvälisissä hankkeissa, painottaen selkeää riskienhallintaa ja liiketoimintaa tukevia ratkaisuja. Tutustu palveluumme: Yrityskauppa ja yritysjärjestely.

Haluatko sparrata järjestelyn rakennetta tai aikataulua? Ota yhteyttä – saat selkeän etenemismallin ja riskikuvan nopeasti.

Milloin yrityskauppa-liikejuristi kannattaa ottaa mukaan?

Merkittävin arvonmenetys yrityskaupoissa syntyy usein varhaisessa vaiheessa: puutteellisesta tiedosta, epäselvästä vastuunjaosta tai virheellisestä kaupparakenteesta. Oikeudellinen neuvonantaja kannattaa ottaa mukaan jo silloin, kun järjestelyn muotoa tai kaupan rakennetta aletaan hahmotella.

• Ostajan juridinen due diligence (yhtiöoikeus, sopimukset, työoikeus, compliance, tietosuoja)
• Myyjän vendor due diligence ja tiedonantokokonaisuuden valmistelu
• Yritysjärjestelyn rakenne: osakekauppa vs. liiketoimintakauppa, carve-outit, earn-outit
• Kauppasopimusten laatiminen (osakekauppasopimus, liiketoimintakauppasopimus)
• Kaupan toteutus: ehdot, viranomaiskysymykset, hallitus- ja yhtiökokouspäätökset

Juridinen due diligence – päätöksenteon tuki

Laadukas due diligence ei ole raportti raportin vuoksi. Sen tehtävä on tuottaa johdolle ja omistajille päätöksenteon kannalta olennaista tietoa: riskien tunnistamista, hinnoittelun tukemista ja sopimusmekanismien määrittelyä.

Keskeiset tarkasteltavat osa-alueet

• Yhtiöoikeus ja hallinto: omistus, päätöksenteko, osakesarjat, optiot
• Sopimukset: change of control -ehdot, irtisanomisoikeudet, avainasiakkaat
• Työoikeus ja johto: johtajasopimukset, kannustimet, kilpailukiellot
• Sääntely ja compliance: luvat, vastuut, mahdolliset seuraamusriskit
• IP ja data: omistajuus, lisenssit, IT-järjestelmät ja tietosuoja

Kauppasopimus ja vastuunjako käytännössä

Yrityskaupan keskiössä on vastuunjako. Hyvin laadittu kauppasopimus määrittelee selkeästi, kuka vastaa mistä, kuinka pitkään ja millä seuraamuksilla. Avustamme erityisesti seuraavissa kokonaisuuksissa:

• Vakuutukset ja tiedonanto (disclosure letter)
• Erityiset vastuunrajoitukset ja indemnity-ehdot
• Vastuurajat ja aikarajat (cap, basket, de minimis)
• Kauppahinnan määräytyminen ja oikaisumekanismit
• Kaupan jälkeiset velvoitteet ja hallinnolliset järjestelyt

Yritysjärjestelyt ja rajat ylittävät kaupat

Rajat ylittävissä yrityskaupoissa ja yritysjärjestelyissä korostuvat koordinointi, aikataulun hallinta ja useiden neuvonantajien yhteispeli. Toimimme juridisena koordinaattorina varmistaen, että kokonaisuus etenee liiketoiminnan aikataulujen mukaisesti ilman juridisia kompromisseja.

Referenssinosto: Signet Bankin uudelleenrahoitus ja vakuusjärjestelyt

Yrityskauppoihin ja järjestelyihin liittyy usein rahoitus- ja vakuuskokonaisuuksia, joiden oikeudellinen rakenne on keskeinen osa riskienhallintaa. Avustimme Signet Bankia merkittävässä uudelleenrahoituksessa ja vakuusjärjestelyissä. Lue lisää:

• LKOS Law Office avusti Signet Bankia uudelleenrahoituksessa ja vakuusjärjestelyissä

Miksi LKOS yrityskauppa- ja yritysjärjestelyasioissa?

Asiakkaamme arvostavat erityisesti kolmea asiaa: nopeaa mutta huolellista etenemistä, selkeää riskien kuvausta ja käytännössä toimivia sopimusratkaisuja. Yhdistämme juridisen tarkkuuden liiketoimintaymmärrykseen.

Ota yhteyttä yrityskaupan asiantuntijoihin

Suunnitteletko yrityskauppaa, yritysjärjestelyä tai omistusrakenteen muutosta? Autamme koko prosessin ajan – valmistelusta kaupan toteutukseen ja sen jälkeen.

Palvelu: Yrityskauppa ja yritysjärjestely
Asiantuntijat: Henkilöstömme | Oscari Seppälä | Liene Krumina

Yhteys: [email protected]
Osoite: Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Usein kysyttyä yrityskaupoista ja yritysjärjestelyistä

Mitä juridinen due diligence käytännössä sisältää yrityskaupassa?

Juridinen due diligence on kohdeyhtiön oikeudellisen tilan tarkastus, jossa käydään tyypillisesti läpi yhtiöoikeudelliset asiakirjat, keskeiset sopimukset, työntekijä- ja johtosopimukset, vastuut ja riidat, compliance-asiat sekä IP- ja tietosuojakysymykset. Tavoitteena on tunnistaa olennaiset riskit ja tuottaa konkreettiset ehdotukset niiden hallitsemiseksi kaupan rakenteessa ja kauppasopimuksessa.

Kannattaako tehdä osakekauppa vai liiketoimintakauppa?

Valinta riippuu siitä, mitä halutaan ostaa ja mitä riskejä halutaan rajata. Osakekaupassa ostaja hankkii yhtiön osakkeet ja yhtiö jää sopimuksineen ja velvoitteineen voimaan. Liiketoimintakaupassa ostetaan sovitut varat ja toiminnot, jolloin riskejä voidaan usein rajata tarkemmin, mutta siirtymiseen liittyy käytännön ja sopimusteknisiä kysymyksiä (mm. sopimussiirrot, työntekijöiden siirtyminen).

Mitä kauppasopimuksessa sovitaan vastuunjaosta?

Kauppasopimuksessa määritellään tavallisesti myyjän vakuutukset, tiedonantokokonaisuus (disclosure), mahdolliset erityiset vastuut (indemnity), vastuunrajoitukset (esim. vastuurajat, kynnysarvot, aikarajat), sekä menettelytavat virhetilanteissa. Vastuunjaon tarkoitus on tehdä riskit läpinäkyviksi ja ennakoitaviksi.

Kuinka kauan yrityskauppa tai yritysjärjestely yleensä kestää?

Kesto riippuu kohteen koosta, toimialasta, tiedon saatavuudesta ja kaupan rakenteesta. Yksinkertaiset järjestelyt voivat edetä viikoissa, kun taas laajat kokonaisuudet (useita yhtiöitä, rahoitus- ja vakuuspaketti, kansainväliset osapuolet) voivat kestää kuukausia. Aikatauluun vaikuttavat myös hyväksynnät ja closing-ehdot.

Milloin jursti kannattaa ottaa mukaan prosessiin?

Käytännössä mahdollisimman varhain: jo rakenteen ja aikataulun suunnitteluvaiheessa. Näin due diligence voidaan kohdistaa oikein, tarjous/LOI voidaan muotoilla tarkoituksenmukaisesti ja sopimusneuvottelut saadaan rakennettua tehokkaaksi. Varhainen osallistuminen vähentää yllätyksiä ja parantaa neuvotteluasemaa.

EU:n tulliuudistus 2026–2037 – mitä muuttuu, milloin ja miten yritysten kannattaa varautua?

EU Tulliuudistus 2026–2037: Mitä tullausmuutoksia yritysten tulee tietää?

Julkaistu 02.12.2025 | Asiantuntija: LKOS Law Office Oy

Euroopan unionissa käynnissä oleva tulliuudistus on suurin muutos EU:n tullijärjestelmään yli 50 vuoteen. Muutokset eivät enää ole kaukana tulevaisuudessa – ensimmäinen aalto astuu voimaan jo vuonna 2026, mikä vaikuttaa välittömästi yritysten kustannuksiin, **tullausprosessiin** ja asiakkaiden hinnoitteluun.

Tässä artikkelissa kerromme selkeästi:

• mitä **tullimuutoksia** on luvassa Suomessa
• mitä muuttuu EU-tasolla (erityisesti **e-kaupan tullaus**)
• aikataulun 2026 → 2028 → 2033 → 2037
• konkreettiset case-esimerkit yrityksille
• miten muutoksiin kannattaa varautua nyt

Päivitys 14.01.2026: EU:n neuvosto on sopinut, että 1.7.2026 alkaen EU:n ulkopuolelta saapuvista enintään 150 € arvoisista pienlähetyksistä peritään kiinteä 3 € tullimaksu (tavaraeräkohtaisesti), erityisesti silloin kun myyjä on rekisteröity EU:n tuontia koskevaan arvonlisäveron erityisjärjestelmään (IOSS). Tämä tarkoittaa, että myös IOSS-lähetykset eivät enää ole tullivapaita.

1. Suomen kansalliset muutokset: sähköinen tiedoksianto ja Tullin uusi toimintamalli (2026)

Vuoden 2026 alussa Suomessa astuu voimaan useita kansallisia muutoksia, jotka linkittyvät EU-uudistukseen.

1.1 Sähköinen tiedoksianto ensisijaiseksi (tullilaki 61 §)

Tullin päätös katsotaan jatkossa tiedoksi saaduksi heti, kun se on sähköisessä järjestelmässä nähtävissä.

Tämä tarkoittaa yrityksille:

• valitus- ja oikaisuajat alkavat välittömästi
• sähköistä seurantaa ei voi enää laiminlyödä
• prosessit ja vastuut on päivitettävä vastaamaan uutta tiedoksiantotapaa – tämä on kriittinen **tullimuutos** Suomessa.

1.2 Organisaatiouudistus: Tullin sisäinen johtaminen selkeytyy

Tullilta poistuu lakisääteinen yksikköjako ja organisaatio määritellään jatkossa työjärjestyksellä. Tämä mahdollistaa:

• nopeamman reagoinnin **EU:n tulliuudistuksiin**
• keskitetyn riskiperusteisen valvonnan
• tiiviimmän yhteistyön poliisin, Supon ja Rajavartiolaitoksen kanssa

2. EU-tason **tullimuutokset**: kohti digitaalista ja keskitettyä tullijärjestelmää

EU:n tavoitteena on yhdenmukaistaa tullimenettelyt ja rakentaa koko unionille yhteinen tietopohja. Muutos tapahtuu kolmessa aallossa.

2.1 Ensimmäinen aalto 2026: **E-kaupan tullaus** ja uudet säännöt

Poistuva 150 € tullivapautus (De Minimis)

Vuodesta 2026 alkaen de minimis (<150 € tullivapautussääntö) poistuu. Tämä tarkoittaa, että:

• kaikista lähetyksistä peritään tullimaksu, myös alle 150 € tuotteista
• **e-kaupan tullaukseen** tulee uusi käsittelymaksu jo marraskuussa 2026

Tavoitteena on lopettaa halpatavaran väärä arvottaminen, kitkeä väärinkäytöksiä ja tasata kilpailua eurooppalaisten toimijoiden kanssa.

Case-esimerkki 1 – Kuluttajaverkkokauppa (Tullauskustannusten nousu)

Yritys tuo 9,90 € varaosia Aasiasta. Tähän asti lähetys on ollut tullivapaa. Vuodesta 2026 alkaen:

• lähetykseen lisätään tullimaksu
• lisäksi peritään e-kaupan käsittelymaksu

Ilman hinnoittelun päivittämistä tai toimitusketjun uudelleenjärjestelyä tällainen malli ei ole enää kustannustehokas.

2.2 Toinen aalto 2028: EU Customs Agency ja perusrakenteet

Vuonna 2028 perustetaan EU:n oma tulliviranomainen (EU Customs Agency), joka aloittaa riskiperusteisen valvonnan koko unionin tasolla.

Tämä tarkoittaa:

• yhtenäistä tulkintaa koko EU:ssa
• keskitettyjä tarkastuksia ja valvontaa
• siirtymää pois pelkästään kansallisista, rinnakkaisista järjestelmistä

2.3 Kolmas aalto 2032–2037: EU Customs Data Hub muuttaa kaiken

EU Customs Data Hub avautuu vuonna 2032 ja tulee pakolliseksi suurille toimijoille vuonna 2033. Vuonna 2037 sen käyttö on pakollista kaikille.

Hubin tavoitteena on:

• yritykset syöttävät tullidatan vain kerran (“once only” -periaate)
• EU suorittaa riskianalyysin keskitetysti ja hyödyntää tekoälyä
• viranomaiset jakavat tiedon reaaliaikaisesti
• tuotteiden vaatimustenmukaisuus voidaan tarkistaa rajalla pitkälti automaattisesti

Case-esimerkki 2 – Teollisuusyritys (Data Hubin hyödyt)

Teollisuusyritys tuo 120 € komponentteja Kiinasta. Nykytilanteessa samat tuotetiedot annetaan toistuvasti eri järjestelmiin ja eri tullierissä.

Vuonna 2033 yritys voi:

• syöttää tuotedatan kerran EU Customs Data Hubiin
• uudelleenkäyttää samaa dataa kaikissa seuraavissa toimituksissa
• välttää moninkertaiset ja osin päällekkäiset tullausvaiheet

Lopputuloksena kustannukset alenevat ja läpimeno nopeutuu – edellyttäen, että master data ja luokittelut on laadittu oikein.

3. Aikataulu – koko **tulliuudistus** yhdellä silmäyksellä

• 2026: <150 € tullivapautus poistuu, e-kaupan käsittelymaksu, sähköinen tiedoksianto Suomessa
• 2028: EU Customs Agency aloittaa työnsä
• 2032–2033: EU Customs Data Hub avautuu, suurille yrityksille pakollinen
• 2037: Data Hub pakollinen kaikille toimijoille

4. Miten yrityksen kannattaa varautua **tullimuutoksiin**?

Lyhyt vastaus: aloita nyt – 2026 ei ole enää kaukana.

Yritysten tulisi:

• päivittää hinnoittelumallit vuoden 2026 tullimaksujen ja käsittelymaksujen huomioimiseksi
• arvioida e-kauppaliiketoiminnan kannattavuus uudessa kustannusrakenteessa
• varmistaa sähköinen tiedoksiantoprosessi ja vastuuhenkilöt
• dokumentoida tuotteiden arvotus ja tariffiluokitus huolellisesti
• varautua Data Hub -vaatimuksiin (**master data**, tuotekortit, alkuperätiedot, vaatimustenmukaisuustiedot)

Jos haluat sparrausta **tullimuutosten** arvioinnissa tai prosessien kehittämisessä, voit tutustua palvelusivuumme: LKOS Law Office – Tullaus ja kansainvälinen kauppa.

5. Yhteenveto – muutos ei ole uhka, vaan mahdollisuus

EU:n tulliuudistus on valtava muutos, mutta samalla historiallinen mahdollisuus.

• Rehelliset toimijat hyötyvät selkeästä ja yhtenäisestä valvonnasta
• Tulliprosessit nopeutuvat, kun niistä tulee tietoon ja dataan perustuvia
• Yritykset, jotka aloittavat valmistautumisen ajoissa, voivat vahvistaa kilpailukykyään

Vuosi 2026 on jo nurkan takana – varautuminen kannattaa aloittaa tänään.

KKO 2025:99 – Ajopiirturi, metsäkoneurakointi ja metsätaloutta harjoittava yritys | LKOS Law Office

KKO 2025:99 – Ajopiirturin käyttövelvollisuus metsäkoneurakoinnissa täsmentyi

Korkein oikeus antoi 20.11.2025 ennakkoratkaisun KKO 2025:99, joka selkeyttää, milloin metsäkoneurakointia harjoittava yritys voi vapautua ajopiirturin käyttövelvollisuudesta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön nojalla. Ratkaisulla on huomattavaa käytännön merkitystä metsäkoneurakointiyrityksille, kuljetus- ja logistiikkayrityksille sekä työnantajille, jotka vastaavat kuljettajien ajo- ja lepoaikasääntelyn noudattamisesta ja kuljetusalan compliance-vaatimuksista.

1. Tausta – mistä tapauksessa oli kyse?

A oli kuljettanut B Oy:n omistamalla kuorma-autolla hakkuukonetta alle sadan kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta hakkuutyömaalle. Kuorma-autossa ei ollut ajopiirturia. Syyttäjä katsoi, että kuljetus kuului ajopiirturin käyttöpakon piiriin ja että A oli syyllistynyt tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen.

Alempien oikeusasteiden mukaan B Oy ei ollut valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu metsätaloutta harjoittava yritys, koska se ei omistanut metsää, vaan tarjosi metsäkoneurakointipalvelua muille. Tämän vuoksi poikkeusta ajopiirturin käyttöpakosta ei katsottu sovellettavaksi.

2. KKO:n ratkaisu: metsäkoneurakointi on metsätaloutta

Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot ja hylkäsi syytteen. KKO katsoi, että:

• metsätalous käsittää sekä puuston kasvattamisen että puunkorjuun
• puunkorjuu on metsätaloutta riippumatta siitä, omistaako yritys metsää
• metsäkoneurakointia tarjoava B Oy on siten metsätaloutta harjoittava yritys valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla

KKO nojautui ajo- ja lepoaika-asetuksen (EY) N:o 561/2006 ja ajopiirturiasetuksen (EU) N:o 165/2014 tavoitteisiin sekä unionin tuomioistuimen vakiintuneisiin linjauksiin poikkeussäännösten tulkinnasta. Poikkeusta ei tule tulkita laajemmin kuin on tarpeen, mutta tulkinnan on oltava yhteensopiva sääntelyn kilpailu- ja turvallisuustavoitteiden kanssa.

3. Oma yritystoiminta – milloin kuljetus kuuluu poikkeuksen piiriin?

Ratkaisussa arvioitiin myös, oliko hakkuukoneen siirtäminen työmaalle B Oy:n omaa yritystoimintaa. KKO totesi, että:

• kuljetuksen ainoa tarkoitus oli siirtää metsätyökone yrityksen omaan puunkorjuutehtävään
• kuljetus oli metsätyöhön nähden toissijaista ja välttämätöntä
• tällaiselle erilliselle kuljetuspalvelulle ei käytännössä ole kilpailevia markkinoita, joilla poikkeus vääristäisi kilpailua

Korkein oikeus katsoi, että ajoneuvoa oli käytetty yrityksen omassa metsätalousliiketoiminnassa. Ajoneuvo oli siten vapautettu ajopiirturin käyttövelvollisuudesta, kun muut edellytykset (mm. enintään 100 km etäisyys) täyttyivät.

4. Mitä ratkaisu merkitsee yrityksille?

Ennakkoratkaisulla on käytännön vaikutuksia erityisesti:

• metsäkoneurakointia ja puunkorjuuta harjoittaville yrityksille – selkeämpi linjaus ajopiirturin käyttövelvollisuuden poikkeuksesta
• kuljetus- ja logistiikkayrityksille – ohjeistusta kuljetusten kuulumisesta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön piiriin
• työnantajille ja fleet-vastuullisille – parempi ennakoitavuus kuljettajien rikosoikeudellisista riskeistä ja compliance-vaatimuksista
• vakuutus- ja vastuuriidoissa – selkeämpi viitekehys, kun ajopiirturin käyttö vaikuttaa vastuun arviointiin

Ratkaisu täydentää jo ennestään tiukkaa ja moniulotteista sääntelykokonaisuutta, joka koskee raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoja, ajopiirturin käyttöä, kuljettajien työoloja ja liikenneturvallisuutta. Yritysten on entistä tärkeämpää varmistaa, että kuljetusjärjestelyt, sopimukset, sisäiset ohjeet ja ohjausjärjestelmät ovat ajan tasalla.

Lisätietoa aihepiiriin liittyvistä lakipalveluista löydät logistiikka-, kuljetus- ja merioikeuden palvelusivultamme.

Tarvitsetko apua ajopiirturi- ja kuljetusoikeuskysymyksissä?

Autamme yrityksiä tulkitsemaan ja soveltamaan tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, EU-sääntelyä sekä kansallista liikennepalvelulakia käytännön liiketoiminnassa – olipa kyse metsäkoneurakoinnista, kuljetus- ja logistiikkapalveluista tai laajemmista vastuu- ja vakuutusriidoista.

Jos haluat keskustella siitä, miten KKO 2025:99 vaikuttaa juuri teidän kuljetus- tai metsätalousliiketoimintaanne, ota yhteyttä logistiikka-, kuljetus- ja merioikeuden asiantuntijoihimme.

Hakusanat: ajopiirturi, ajopiirturin käyttöpakko, ajo- ja lepoaikasääntely, metsäkoneurakointi, metsätalouskuljetukset, tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö, kuljetusalan compliance, kuljetusoikeus, logistiikkalainsäädäntö, LKOS Law Office.

KKO 2025:98 – Miten tuhoutuneen rakennuksen vahingonkorvaus määritetään?

KKO 2025:98 | Rakennuksen vahingonkorvaus: Miten tuhoutuneen rakennuksen korvaus määritetään?

Julkaistu 19.11.2025 | Kirjoittanut: LKOS Law Office

Korkein oikeus antoi 19.11.2025 merkittävän ennakkoratkaisun (KKO 2025:98), joka selkeyttää, miten tuhoutuneen vapaa-ajan rakennuksen arvo tulee määrittää vahingonkorvauksessa. Ratkaisu korostaa tapauskohtaisten olosuhteiden merkitystä ja antaa tärkeää ohjausta erityisesti kiinteistö- ja vastuuvahinkojen arviointiin.

1. Käypä arvo vai uudisrakentamisen kustannukset?

Vahingonkorvausoikeudessa tuhoutuneen esineen korvaus perustuu tavallisesti sen käypään arvoon eli markkinahintaan juuri ennen vahinkoa. Tämä periaate ei kuitenkaan ole ehdoton, ja oikeuskäytännössä on hyväksytty myös muita arvostustapoja.

KKO korosti, että vahingonkorvauksen tulee asettaa vahingonkärsinyt samaan asemaan kuin ennen vahinkoa – ei parempaan eikä huonompaan. Tässä arvioinnissa esineen käyttötarkoitus on ratkaiseva tekijä.

2. Käyttötarkoitus ratkaisee oikean arvostustavan

Tapauksen rakennus oli vapaa-ajan asunto, jota omistaja käytti itse ja jonka käyttöä oli tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. KKO katsoi, että pelkkä käypä arvo ei olisi riittänyt palauttamaan omistajaa samaan asemaan, sillä hän ei olisi voinut hankkia vastaavaa rakennusta markkinahinnalla, jolloin vahingonkorvaus tuhoutuneesta rakennuksesta ei olisi ollut täysi.

Tämän vuoksi korvaus tuli perustaa:

• uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksiin
• vähennettynä tasonparannuksella (parempi tekninen taso ja pidempi käyttöikä)

Ratkaisu johti vahingonkärsineen kannalta merkittävästi parempaan lopputulokseen kuin pelkkään käypään arvoon perustuva korvaus. Lue lisää vahingonkorvausoikeuden periaatteista täältä.

3. Tunnearvolla ei ole vaikutusta korvauksen määrään

KKO vahvisti myös sen, että esinevahingoissa tunnearvolla ei ole merkitystä vahingonkorvausta määrättäessä. Tämä linja vastaa aiempaa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, mutta on tärkeä täsmennys aikana, jolloin aineettomien vahinkojen korvattavuus on laajentunut etenkin EU-sääntelyn myötä.

Tämä tukee kahta vahingonkorvauksen perusperiaatetta:

• Täyden korvauksen periaate – korvataan todellinen taloudellinen menetys
• Rikastumiskielto – korvaus ei saa johtaa perusteettomaan hyötyyn

4. Mitä ratkaisu tarkoittaa käytännössä?

Ratkaisulla on käytännön merkitystä monille toimijoille, kuten:

• kunnallisille vesihuoltolaitoksille
• vakuutusyhtiöille
• kiinteistönomistajille
• vahinkojen määrän arvioijille ja juristeille

KKO teki selväksi, ettei rakennuksen vahingonkorvaus automaattisesti perustu markkina-arvoon tai uudisrakentamiskustannuksiin. Valinta tulee tehdä tapauskohtaisesti – erityisesti sen perusteella, mihin tarkoitukseen rakennusta oli käytetty ja mihin sen käyttö oli jatkossa tarkoitettu.

Yhteenveto: KKO 2025:98 – kolme avainperiaatetta

KKO 2025:98 täsmentää vahingonkorvauksen arvostamistapaa tuhoutuneissa rakennuksissa ja vahvistaa kolme periaatetta:

1. Käyttötarkoitus ohjaa arvostusperustetta – oma käyttö → uudisrakentamiskustannukset.
2. Tasonparannus vähennetään – jotta vahingonkärsinyt ei hyödy perusteettomasti.
3. Tunnearvo ei vaikuta korvaukseen – esinevahingot arvioidaan taloudellisesti.

Ratkaisu antaa selkeän ohjeen tuleviin vastaaviin vahinkotilanteisiin ja vahvistaa oikeusvarmuutta kiinteistö- ja vastuuvahinkoja koskevissa riidoissa.

Tarvitsetko apua vahingonkorvaus- tai vakuutusriita-asioissa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Osakkaamme puhumassa Teknologia 2025 -tapahtumassa | Sääntely on mahdollisuus teknologiayrityksille

Osakkaamme puhumassa Teknologia 2025 -tapahtumassa | Sääntely on mahdollisuus teknologiayrityksille

Teknologia 2025 on Pohjoismaiden johtava teknologia- ja teollisuustapahtuma.

LKOS Law Office Oy:n osakas Oscari Seppälä on kutsuttu puhujaksi Pohjoismaiden johtavaan teknologia- ja teollisuustapahtumaan, Teknologia 2025. Hänen puheenvuoronsa pureutuu ajankohtaiseen teemaan: miten lisääntyvä sääntely voi muuttua mahdollisuudeksi teknologiayrityksille.

Sääntely ei ole vain velvoite – se on kilpailuetu

Sääntely ja regulaatio kasvavat vauhdilla - mutta voisiko se olla myös mahdollisuus teknologiayrityksille? Tätä teemaa käsittelee LKOS Law Office Oy:n osakas Oscari Seppälä, joka esiintyy puhujana Teknologia 2025 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 6.11.2025 klo 13.20–13.50.

Puheenvuoro ”Lisääntyvä sääntely ja regulaatio, ja markkinan odotukset – ovatko myös mahdollisuus teknologiayrityksille?” tarkastelee, miten uutta sääntelyä voidaan hyödyntää kilpailuetuna ja kasvun mahdollistajana – ei vain velvoitteena.

Teknologia 2025 on Pohjoismaiden merkittävin teknologia- ja teollisuustapahtuma, joka kokoaa yhteen alan johtavat toimijat, asiantuntijat ja päätöksentekijät kolmen päivän ajaksi (4.–6.11.2025). Tapahtuma esittelee uusimmat älykkään ja kestävän teollisuuden ratkaisut aina automaatiosta ja digitalisaatiosta kvanttiteknologiaan.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan

📅 Merkitse päivämäärä kalenteriisi ja tule mukaan kuulemaan puheenvuoro – jatketaan keskustelua siitä, miten sääntely muuttuu mahdollisuudeksi.

👉 Lue lisää tapahtumasta: https://lnkd.in/dJt_QCb8

Lausuntopyyntö: Sääntelytoimia kuljetusalan toimintaedellytysten parantamiseksi

Lausuntopyyntö: Sääntelytoimia kuljetusalan toimintaedellytysten parantamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin liikenteen palveluista annettua lakia ja eräitä muita lakeja. Tavoitteena on parantaa kuljetusalan toimintaedellytyksiä. Lausuntoja voi antaa 19.11.2025 asti.

Esitysluonnos tarkentaa tieliikenteen kabotaasia koskevaa EU-sääntelyä sujuvamman noudattamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi sekä edistää vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien, enintään 4 250 kg ajoneuvojen käyttöönottoa. Ministeriö on keväällä 2025 arvioinut laajasti kuljetusalaan vaikuttavia sääntelytoimia ja koonnut nyt lausuttavaksi konkreettiset muutokset.

Mitä esitetään – ja miksi?

 1) Kabotaasin tarkennukset (liikenteen palveluista annetun lain 23 §)

• Tavaraliikenteessä yhden kabotaasimatkan sallittu sisältö määritellään kolmeksi selkeäksi malliksi (1 kuormaus + 1 purku / useita kuormauksia + 1 purku / 1 kuormaus + useita purkuja rahtikirjaperustein).
• Linja-autoliikenteessä kabotaasi sallitaan 7 peräkkäisen päivän ajan 30 päivän jaksossa.
• Peruste & vaikutus: Pohjoismainen linja, ennakoitavuus tilaajille ja yrityksille, tehokkaampi tienvarsivalvonta ja oikeusvarmuus.

2) Hallinnolliset maksuseuraamukset

• 5 000 €: tieliikenteen kabotaasirikkomus.
• 3 000 €: kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönti.
• Peruste & vaikutus: Nopea ja suhteutettu seuraamus vähentää harmaata taloutta ja työehtojen polkemista, keventää rikosoikeusjärjestelmää; täytäntöönpanosta vastaa Oikeusrekisterikeskus.

3) Ajo-oikeudet vähäpäästöiselle kalustolle (B/BE)

• B: oikeus kuljettaa ≤ 4 250 kg vaihtoehtoisella polttoaineella toimivaa ajoneuvoa (B voimassa ≥ 2 v).
• BE: vastaava rajaus yhdistelmille, kun vetoauto on ≤ 4 250 kg (BE voimassa ≥ 2 v).
• Vaihtoehtoiset käyttövoimat: sähkö, vety, CNG/LNG (ml. biometaani), LPG, mekaaninen energia.
• Kansallinen soveltaminen Suomessa (Ahvenanmaa pois lukien) siihen asti, kun uudet EU-säännöt astuvat unionitasolla voimaan.
• Peruste & vaikutus: Madaltaa siirtymää vähäpäästöiseen kalustoon, parantaa kuljettajaresursseja ja huoltovarmuutta; liikenneturvallisuusvaikutus arvioitu vähäiseksi.

4) Ajokokeen vastaanottajat

• Suullisten teoriakokeiden vastaanottaminen poistuu ajokokeen vastaanottajan tehtävistä.
• Kelpoisuuksia kevennetään: riittää voimassa oleva liikenneopettajalupa, ja peruskoulutuksen voi täyttää “Ajokokeen vastaanottajana toimiminen” -tutkinnon osalla.
  Peruste & vaikutus: Lisää ajokoekapasiteettia (arviolta jopa ~12 000 ajokoetta/vuosi), sujuvoittaa ruuhkahuippuja ja parantaa palvelun saatavuutta.

Mitä tämä merkitsee yrityksille?

• Ennakoitavuus: kabotaasirajaukset vähentävät tulkinnanvaraa ja tienvarsiviiveitä.
• Kilpailuneutraliteetti: kuljettajatodistuksen puutteeseen puututaan hallinnollisesti.
• Kaluston uudistaminen: B/BE-poikkeus helpottaa sähkö- ja muun vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa.
• Työvoima & huoltovarmuus: lisää käsipareja kevyempiin kuljetuksiin; tukee toimitusvarmuutta.

Kutsu lausumaan

LVM toivoo näkemyksiä yrityksiltä, alan järjestöiltä, viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Lausuntopalautteella varmistetaan, että sääntely on selkeää, oikeasuhtaista ja käytännössä toimivaa.

Lausuntoaika päättyy 19.11.2025.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8b4ef592-ae50-4f39-b0df-1281a5a09a6c

EU:n ja Yhdysvaltojen alustavasta tullisopimuksesta

EU:n ja Yhdysvaltojen alustavasta tullisopimuksesta | Mitä suomalaisen yrityksen on hyvä tietää?

Yhteenveto:
27. heinäkuuta 2025 Euroopan unioni ja Yhdysvallat saavuttivat alustavan tullisopimuksen, joka tuo helpotusta ja uusia mahdollisuuksia EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan. Sopimus alentaa useimpien EU-tuotteiden tullimaksuja Yhdysvalloissa ja avaa EU-markkinoita tietyille yhdysvaltalaisille tuotteille.

Yrityksille tämä ei ole pelkkä uutinen, vaan kannustin toimia.

Mitä yrityksen tulee huomioida?

Tullit EU-tuotteille Yhdysvalloissa laskevat 15 %:iin
Suurin osa EU:n vientituotteista, mukaan lukien autot ja varaosat, kuuluu nyt yhdenmukaistettuun 15 prosentin tullikattoon. Tämä tuo kustannussäästöjä ja selkeyttä hinnoitteluun.

Teräs ja alumiini jäävät korkean tullin piiriin
EU:n teräs- ja alumiiniviennille jää edelleen 50 prosentin tulli. Tariffikiintiöt kuitenkin suojaavat historiallisia vientimääriä.

Uusia vientimahdollisuuksia energia- ja teknologia-aloilla
EU on sitoutunut merkittäviin Yhdysvaltain energia- ja teknologiatuotteiden ostoihin. Suomalaisten yritysten kannattaa arvioida vientimahdollisuuksia ja kumppanuuksia.

Yhdysvaltojen tuotteet saavat laajempaa pääsyä EU-markkinoille
Tietyille yhdysvaltalaisille maatalous- ja teollisuustuotteille avautuu uusi, tullikiintiöihin perustuva pääsy EU:n markkinoille. EU:n herkät alat, kuten naudanliha ja siipikarja, säilyvät kuitenkin suojattuina.

Ei-tariffiin perustuvien kaupan esteiden vähentäminen
Erityisesti auto-, lääke- ja elintarvikealoilla voidaan odottaa helpotuksia tuontiprosesseihin ja standardien yhdenmukaistamiseen.

Vaikutukset suomalaisille yrityksille

Viejiä kehotetaan tarkistamaan hinnoittelumallit ja toimitusketjut alentuneiden tullien ja lisääntyneen sääntelyvarmuuden vuoksi.

Sijoittajille Yhdysvallat tarjoaa houkuttelevan ilmapiirin: EU-yritykset aikovat investoida yli 550 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.

Maahantuojien ja valmistajien kannattaa arvioida Yhdysvalloista tuotavien hyödykkeiden kustannuksia ja kiintiövaatimuksia.

Huomio: Sopimus on toistaiseksi poliittinen, ei vielä oikeudellisesti sitova. Yritysten tulee seurata tilanteen kehittymistä.

Mitä nyt kannattaa tehdä?

1. Tarkista kauppasopimusten ehdot ja päivitä hinnastot
   
2. Arvioi toimitusketjut uudelleen
   
3. Etsi uusia kasvumahdollisuuksia transatlanttisilta markkinoilta
   
4. Varmista vaatimustenmukaisuus muuttuvassa sääntely-ympäristössä
   

Me LKOS Law Office:ssa autamme yrityksiä kansainvälisen kaupan, sopimusjuridiikan ja sanktiosääntelyn kysymyksissä. Mikäli haluat lisätietoa aiheesta, olethan yhteydessä.

Osakkaamme Oscari Seppälä Dow Jones -lehden haastattelussa | Suomi EU:n kärkitoimija pakotteiden valvonnassa

Osakkaamme Oscari Seppälä Dow Jones -lehden haastattelussa

LKOS Law Officen osakasta Oscari Seppälää haastateltiin Dow Jones Risk Journal -artikkelia varten, jossa käsitellään Suomen asemaa yhtenä EU:n aktiivisimmista pakotteiden valvojista Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Artikkelissa ”Finland Probes Sanctioned Exports to Russia” nostetaan esiin Suomen ennakoiva oikeudellinen ja institutionaalinen lähestymistapa pakoterikkomusten valvontaan ja syytteeseenpanoon.

Kansainvälisesti tunnustettua oikeudellista asiantuntemusta

Seppälä kommentoi artikkelissa asiantuntijana, miten Suomen rikoslaki mahdollistaa sekä henkilökohtaisen että yhtiöoikeudellisen vastuun pakoterikkomuksissa – myös silloin, kun monimutkaisia yhtiörakenteita käytetään rikosten peittämiseen.

"Suomen rikoslaki mahdollistaa yksilön rikosoikeudellisen vastuun, vaikka rikkomus olisi tehty yritystoiminnan kautta", Seppälä toteaa artikkelissa.

Hän esittelee myös rikoslain viimeaikaisia muutoksia, joiden myötä yrityksille voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia pakoterikkomuksista. Sakko voi olla jopa 5 % liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa.

Suomi EU:n kärjessä pakotteiden täytäntöönpanossa

Artikkelissa käsitellään, kuinka Suomen maantieteellinen sijainti, pitkäaikaiset kauppasuhteet Venäjään sekä automatisoidut tullivalvontajärjestelmät ovat tehneet Suomesta keskeisen toimijan EU:n pakotevalvonnassa.

Suomessa viranomaiset ovat käynnistäneet lähes 1.000 rikostutkintaa pakotteiden kiertämiseen liittyen. Monet niistä koskevat tavaravirtoja, joita yritetään ohjata Keski-Aasian kautta Venäjälle. Esimerkiksi 257 EU-yritystä, joilla ei ollut aiempaa kauppahistoriaa alueella, käyttivät Suomea vientiselvityksiin herättäen tulliviranomaisten huomion.

Mitä tämä tarkoittaa asiakkaillemme?

Artikkeli alleviivaa paitsi kansainvälisen kaupan valvonnan tiukentumista, myös LKOS Law Officen asemaa luotettuna asiantuntijana pakotteisiin, vientivalvontaan ja rajat ylittävään liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Meillä on syvällinen tuntemus EU:n ja Suomen sääntelystä sekä laaja käytännön kokemus, minkä ansiosta voimme auttaa yrityksiä vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin.

Tarvitsetko oikeudellista riskiarviota, pakotteisiin tai vientilupiin liittyvää neuvontaa tai edustusta viranomaisasioissa? Me autamme.

📞 Ota yhteyttä - autamme navigoimaan pakotteiden ja vientivalvonnan vaatimuksissa.

🔗 Risk Journal -lehden tilaajat voivat lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä: LINKKI ARTIKKELIIN

Kabotaasiliikenteen sääntely uudistuu | Lakimuutoksia 2026 Suomessa

Kabotaasiliikenteen sääntely tarkentumassa – tulevat lakimuutokset 2026

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2025 käynnistänyt säädöshankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja täsmentää maanteiden kabotaasiliikenteen sääntelyä. Hankkeen tavoitteet tukevat Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa yrittäjyyden helpottamiseksi ja turhan byrokratian purkamiseksi.

Keskeiset lakimuutokset

1. Kabotaasiliikenteen sääntely täsmentyy: Sääntelyn tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja selkeyttää sekä yritysten että valvovien viranomaisten toimintaa.
2. Seuraamusjärjestelmän muutos: Luvattomasta liikenteestä seuraavat sakot voidaan jatkossa korvata hallinnollisilla maksuilla.
3. Ajokorttiluokkien uudistus: B-luokan ajokortilla voisi jatkossa ajaa enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa, jos se toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja kortti on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta.
4. Edistetään puhtaampaa kalustoa: Hankkeen keskeinen tavoite on kannustaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käyttöön erityisesti tavaraliikenteessä.

Miksi muutos on tärkeä?

Suomi on niin sanottu “kumipyörämaa”, jossa noin 90 % tavaroista ja merkittävä osa ihmisistä liikkuu teillä. Kabotaasiliikenteen toimiva ja selkeä sääntely on koko yhteiskunnan etu. Lakimuutoksilla pyritään parantamaan sekä liikenneturvallisuutta, alan ennustettavuutta että reilua kilpailua kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä.

Mitä seuraavaksi?

Lainsäädäntötyö jatkuu ministeriössä sidosryhmien kuulemisten ja lausuntokierrosten muodossa. Hankkeen on tarkoitus päättyä kesäkuussa 2026, ja lakimuutosten voimaantulo riippuu EU:n uuden ajokorttidirektiivin aikataulusta. Yritysten on suositeltavaa seurata hankkeen etenemistä ja arvioida ajoissa, miten muutokset vaikuttavat omaan kalustoon, sopimuksiin ja hinnoitteluun.

Ota yhteyttä asiantuntijaasi

Haluatko tietää, miten tulevat muutokset vaikuttavat yrityksesi toimintaan? Ota yhteyttä asiantuntijaasi LKOS Law Officessa – me autamme varmistamaan liiketoimintasi lainmukaisuuden, riskienhallinnan ja jatkuvuuden muuttuvassa sääntely-ympäristössä.

LKOS Law Office avusti Signet Bank AS:ää uudelleenrahoituksessa ja vakuusjärjestelyissä

LKOS Law Office toimi Signet Bank AS:n oikeudellisena neuvonantajana koskien 5 miljoonan euron uudelleenrahoitusjärjestelyä ja siihen liittyvien vakuuksien järjestelyä Suomen oikeuden näkökulmasta.

Signet Bank – Latvian johtava investointipankki

Vuonna 1991 perustettu Signet Bank on yksi itsenäisen Latvian ensimmäisistä pankeista ja maan johtava investointipankki. Pankki tarjoaa kestäviä rahoitus- ja sijoitusratkaisuja paikallisille yrittäjille ja yrityksille. Vuodesta 2021 lähtien Signet Bank on hankkinut yli 500 miljoonan euron lisärahoitusta yli 40 latvialaiselle yhtiölle joukkovelkakirja- ja osakeanteja järjestämällä. Vuonna 2024 hallinnoitavien varojen määrä ylitti 1,6 miljardia euroa. Signet Bank on Latvian johtava yritysjoukkovelkakirjojen ja osakeantien järjestäjä sekä yksi Baltian merkittävimmistä osakevälittäjistä.

Roolimme

Signet Bank kääntyi puoleemme hakiessaan asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa uudelleenrahoitusjärjestelyyn, johon sisältyi myös rajat ylittäviä elementtejä. Tehtävämme oli varmistaa, että suunnitellut vakuusjärjestelyt ja takaukset täyttävät Suomen oikeudelliset vaatimukset – selkeästi, tehokkaasti ja ilman tarpeetonta monimutkaisuutta.

Työskentelimme tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa rakentaaksemme ja toteuttaaksemme tarvittavat vakuusratkaisut, jotka tukevat uudelleenrahoitusta. Pelkän oikeudellisen analyysin lisäksi huolehdimme myös käytännön toteutuksen kannalta olennaisista vaiheista.

Tämä toimeksianto kuvastaa hyvin sitä, missä olemme parhaimmillamme: auttamassa asiakkaitamme etenemään luottavaisesti – asiantuntevalla, liiketoimintaa tukevalla juridisella neuvonnalla.

Signet Bankin omistajiin kuuluu kahdeksantoista latvialaista ja kansainvälistä yksityissijoittajaa. Suurimmat omistajat ovat yhdysvaltalaisen sijoittajan Aleksandrs Solovejsin omistama Signet Acquisition III, Rapoportin perheen omistama AS RIT Group sekä pankkialan ammattilaisen Irīna Pīgoznen perustama SIA Reglink.

Uusi sähkömarkkinalaki 2025 – tärkeimmät muutokset ja vaikutukset | LKOS Law Office

Uusi sähkömarkkinalaki 2025 – tärkeimmät muutokset ja vaikutukset

Suomen sähkömarkkinoilla tapahtuu merkittävä muutos uuden sähkömarkkinalain myötä, jonka on määrä tulla voimaan syksyllä 2025. Tämän uudistuksen tavoitteena on lisätä markkinoiden joustavuutta, selkeyttää hinnoittelua ja parantaa sähköverkon käyttömahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan keskeisiä muutoksia ja vertaillaan niitä nykyiseen lainsäädäntöön.

Miksi sähkömarkkinalakia uudistetaan?

Uudistuksen taustalla ovat EU-direktiivien toimeenpano ja Suomen hallituksen tavoite sähköjärjestelmän kehittämiseksi. Keskeisenä päämääränä on älykkään sähköjärjestelmän edistäminen, asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen sekä energiantuotannon ja kulutuksen sijoittumisen ohjaaminen lähemmäs toisiaan.

Keskeiset muutokset nykytilaan verrattuna

1. Yli 110 kV verkkojen rakentaminen ja omistus

Uudistuksessa sallitaan jakeluverkkoyhtiöille yli 110 kV paikallisverkkojen rakentaminen ja omistaminen. Aiemmin tämä oli sallittua vain kantaverkkoyhtiölle (Fingrid).

2. Liittymisjohtojen joustava käyttö

Uusi laki mahdollistaa vähintään 110 kV verkoissa joustavan liittymisjohto-erillislinja -liittymistavan, joka kannustaa tuotannon ja kulutuksen sijoittumista lähelle toisiaan.

3. Sähkövarastojen integrointi

Sähkövarastojen liittäminen liittymisjohtoihin sallitaan jatkossa laajemmin, mikä tukee erityisesti uusiutuvan energian tuotannon tehokasta hyödyntämistä.

4. Tehopohjainen liittymismaksu

Fingrid esittää liittymismaksujen muuttamista tehopohjaisiksi. Tämä kohdistaisi kustannukset tarkemmin niille asiakkaille, jotka aiheuttavat uusia investointipaineita kantaverkkoon.

5. Yhteislaskutuksen käyttöönotto

Asiakkaille mahdollistetaan vapaaehtoinen yhteislaskutus, jossa sähkömyynti ja jakelupalvelut laskutetaan yhdellä laskulla. Tämä selkeyttää kuluttajien laskutusta ja parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä.

Uudistuksen vaikutukset yrityksiin ja kuluttajiin

Yritysvaikutukset

Yritykset hyötyvät etenkin tehopohjaisesta hinnoittelusta, sillä se mahdollistaa kustannusten tarkemman ennakoitavuuden. Lisäksi joustava liittymistapa ja sähkövarastojen integrointi tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiasektorille.

Kuluttajavaikutukset

Kuluttajien asema paranee merkittävästi yhteislaskutuksen ja markkinapohjaisen kuormanohjauksen myötä. Asiakkailla on aiempaa parempi mahdollisuus vaikuttaa sähkökustannuksiinsa omilla kulutustottumuksillaan.

Vertailu nykytilaan

Nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna uusi laki lisää merkittävästi joustavuutta ja selkeyttää kustannusten jakautumista. Erityisesti yli 110 kV verkkojen rakentamismahdollisuudet sekä tehopohjainen hinnoittelu ovat suuria muutoksia, joilla pyritään kannustamaan tehokkaampaan energiankäyttöön ja sijoittumiseen.

Aikataulu ja seuraavat askeleet

Lakiesitys etenee eduskuntaan ja valiokuntiin keväällä 2025. Lakimuutosten voimaantulo on suunniteltu elo-syyskuulle 2025, jolloin yritysten ja muiden toimijoiden on hyvä varautua muutoksiin ajoissa.

Ota yhteyttä ja varmista yrityksesi valmius

Mikäli tarvitset lisätietoja sähkömarkkinalain uudistuksesta tai sen vaikutuksista omaan liiketoimintaasi, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. LKOS Law Officen asiantuntijat auttavat sinua ymmärtämään muutokset ja varmistamaan yrityksesi valmiuden tuleviin uudistuksiin.

Yhteistoimintalaki uudistuu heinäkuussa 2025

Yhteistoimintalaki uudistuu heinäkuussa 2025 – mitä työnantajien tulee tietää?

Yhteistoimintalain muutokset astuvat voimaan 1.7.2025. Uudistuksella nostetaan lain soveltamiskynnystä ja kevennetään neuvottelumenettelyä. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienemmissä yrityksissä ja nopeuttaa työnantajien reagointikykyä toimintaympäristön muutoksiin.

Julkaistu: 04.06.2025

Soveltamiskynnys nousee – muutos koskee alle 50 hengen yrityksiä

Nykyisin yhteistoimintalakia sovelletaan työnantajiin, joilla on vähintään 20 työntekijää. Uudistuksen jälkeen soveltamisraja nousee 50 työntekijään.

Alle 50 työntekijän yrityksille jää kuitenkin joitakin kevennettyjä velvollisuuksia:

• Jatkuva vuoropuhelu säilyy, mutta sen menettelytavat yksinkertaistuvat.
• Muutosneuvottelut vaaditaan vain, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijää koskevia vähennyksiä 90 päivän sisällä.
• Lyhytaikaisia (enintään 90 päivän) lomautuksia koskevat neuvotteluvelvoitteet poistuvat.
• Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevat säännökset säilyvät.

Muutosneuvotteluiden kesto lyhenee

Työvoiman vähentämiseen liittyvien muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto puolitetaan:

• Nykyinen 6 viikkoa → 3 viikkoa
• Nykyinen 14 päivää → 7 päivää

Kesto riippuu yrityksen koosta ja käsiteltävistä asioista.

Uusi määräaika työvoimapalveluiden selvittämiselle

Jos työnantaja harkitsee irtisanovansa vähintään 10 työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä, työnantajan on:

• toimitettava neuvotteluesitys työvoimaviranomaiselle; ja
• varmistettava, että irtisanomiset voivat astua voimaan vasta 30 päivän kuluttua esityksen toimittamisesta.

Hallintoedustukseen tulossa muutoksia jatkovalmistelussa

Hallitus on päättänyt laskea henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajan 150 työntekijästä 100 työntekijään. Edustuksen on jatkossa toteuduttava joko hallituksessa tai johtoryhmässä. Muutosta valmistelee kolmikantainen työryhmä osana uudistuksen toista vaihetta.

Pysy ajan tasalla muuttuvasta työlainsäädännöstä

Jos haluat varmistaa, että yrityksesi prosessit, neuvottelumenettelyt ja henkilöstöasiat ovat uuden lain mukaisia, asiantuntijamme auttavat.

---

Usein kysytyt kysymykset yhteistoimintalain muutoksesta 2025

Milloin yhteistoimintalain muutokset tulevat voimaan?

Muutokset tulevat voimaan 1.7.2025.

Mikä on uusi soveltamisraja?

Yhteistoimintalain soveltamisraja nousee 20 työntekijästä 50 työntekijään.

Milloin alle 50 hengen yrityksen on käytävä muutosneuvottelut?

Muutosneuvottelut vaaditaan, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijää koskevia vähennyksiä 90 päivän sisällä.

Miten muutosneuvotteluiden kesto muuttuu?

Vähimmäiskestot lyhenevät: 6 viikkoa → 3 viikkoa ja 14 päivää → 7 päivää (tilanteesta ja yrityskoosta riippuen).

Mikä on uusi 30 päivän määräaika työvoimaviranomaisen osalta?

Jos harkitaan vähintään 10 työntekijän irtisanomista T&T-syillä, neuvotteluesitys toimitetaan työvoimaviranomaiselle ja irtisanomiset voivat astua voimaan vasta 30 päivän kuluttua esityksen toimittamisesta.

Työaikaa ja vuosilomia koskevien saatavien vanhentumisaikoihin suunnitteilla muutoksia

Työaikaa ja vuosilomia koskevien saatavien vanhentumisaikoihin suunnitteilla muutoksia – lainsäädäntöhanke käynnistynyt

Suomen työoikeudessa saattaa olla luvassa merkittävä muutos, kun oikeusministeriön asettama työryhmä arvioi työaikaa ja vuosilomia koskevien saatavien vanhentumissäännöksiä. Tavoitteena on selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä, jossa oikeuskäytännössä on ilmennyt ristiriitaisia tulkintoja erityisesti kanne- ja vanhentumisaikojen soveltamisesta. 

Työaikasaatavien ja vuosilomasaatavien vanhentumisaika – nykytilanne

Työaikaa ja vuosilomia koskevien saatavien osalta sovellettavat vanhentumis- ja kanneajat riippuvat tällä hetkellä siitä, perustuvatko vaatimukset suoraan lakiin vai työehtosopimukseen.

• Korkein oikeus (KKO) on linjannut, että työaikalain kanneaikaa sovelletaan myös työehtosopimukseen perustuviin työaikasaataviin. Tämä merkitsee lyhyempää kanneaikaa.

• Työtuomioistuin (TT) puolestaan on katsonut, että työehtosopimuspohjaisissa saatavissa noudatetaan työsopimuslain pidempiä vanhentumisaikoja.

Samanlainen epäselvyys koskee myös vuosilomasaatavia silloin, kun oikeus lomaan perustuu työehtosopimukseen. Tämä ristiriitainen oikeuskäytäntö on aiheuttanut epävarmuutta sekä työnantajien että työntekijöiden oikeuksien toteutumisen kannalta.

Oikeusministeriö selvittää lainsäädännön täsmentämistä

Näiden tulkintaerojen vuoksi oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan, onko vanhentumisaikaa ja kanneaikoja koskevia säännöksiä tarpeen täsmentää. Työryhmän tehtävänä on laatia mahdollinen ehdotus lainmuutokseksi, joka toisi selkeyttä ja ennakoitavuutta työaikasaatavien ja vuosilomasaatavien vanhentumisaikoihin.

Miksi muutokset ovat merkittäviä?

Selkeä ja yksiselitteinen lainsäädäntö:

• vähentäisi epävarmuutta työmarkkinoilla

• helpottaisi riitojen ennaltaehkäisyä

• turvaisi osapuolten oikeussuojan

• vähentäisi oikeudenkäyntien määrää

Työryhmän työn edetessä on syytä seurata mahdollisten lakimuutosten etenemistä tarkasti, sillä ne vaikuttavat suoraan työnantajien sopimuskäytäntöihin ja vaatimusten esittämisen aikarajoihin.

Me seuraamme lainsäädäntöhankkeen etenemistä ja päivitämme asiakkaillemme ajankohtaisen tiedon mahdollisista muutoksista.

Tarvitsetko asiantuntevaa neuvontaa työoikeudellisissa kysymyksissä?
Asiantuntijamme auttavat mielellään mm. työaikasaataviin, vuosilomasaataviin ja sopimuskäytäntöihin liittyvissä kysymyksissä.

Ole yhteydessä asiantuntijaasi. 

LKOS Law Office | Suomen johtava kuljetusoikeuden osaaja – Palkittu 2025

LKOS Law Office valittu Vuoden kuljetusoikeuden osaajaksi Suomessa 2025 🏆

Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa, että LKOS Law Office on saanut arvostetun tunnustuksen "Vuoden Kuljetusoikeuden osaaja Suomessa 2025" Global Law Experts (GLE) -organisaatiolta.

Tämä tunnustus vahvistaa asemamme kuljetusoikeuden asiantuntijana, alalla, jossa oikeudellinen tarkkuus, strateginen ajattelu ja alan tuntemus ovat avainasemassa. GLE-palkinnot perustuvat riippumattomaan tutkimukseen, asiakaspalautteeseen, oikeudellisiin ranking-listoihin sekä liikejuridiikan toimistojen vaikuttavuuteen.

Mitä tämä tarkoittaa asiakkaillemme?

Palkinto korostaa sitoutumistamme tarjota luotettavaa ja liiketoimintalähtöistä oikeudellista neuvontaa kuljetus- ja logistiikka-alalle – olipa kyse sopimusten laatimisesta, riidanratkaisusta tai sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä.

Kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja tiimillemme luottamuksesta ja yhteistyöstä. Jatkamme työtämme kuljetusoikeuden parissa auttaen yrityksiä menestymään ja hallitsemaan oikeudellisia riskejä tehokkaasti, toteaa Oscari Seppälä.

📍 Lue lisää palveluistamme: www.lkoslaw.fi

---

Usein kysyttyä kuljetusoikeuden palveluistamme

Mitä kuljetusoikeudella tarkoitetaan käytännössä?

Kuljetusoikeus kattaa kotimaisia ja kansainvälisiä kuljetuksia koskevan lainsäädännön, sopimusehdot, vastuunjaon sekä vahingonkorvauskysymykset. Käytännössä kyse on siitä, miten tavara liikkuu turvallisesti ja sopimusten mukaisesti – ja kuka vastaa, jos jokin menee pieleen.

Millaisissa tilanteissa yritys tarvitsee kuljetusoikeuden asiantuntijaa?

Yritys hyötyy kuljetusoikeuden asiantuntijasta esimerkiksi silloin, kun laaditaan tai neuvotellaan kuljetus-, huolinta- tai logistiikkasopimuksia, käsitellään vahinkotilanteita (viivästys, katoaminen, vaurioituminen) tai arvioidaan sopimusehtojen riskitasoa ja vastuunrajoituksia.

Miten yhteistyö LKOS Law Officen kanssa käynnistyy kuljetusoikeusasioissa?

Yhteistyö alkaa yleensä lyhyellä arviokeskustelulla, jossa käymme läpi tilanteesi, tavoitteesi ja keskeiset riskit. Tämän pohjalta ehdotamme käytännönläheistä toimintasuunnitelmaa – oli kyse yksittäisestä riita-asiasta tai pitkäjänteisestä sopimusten ja prosessien kehittämisestä.

Tarjoatteko oikeudellista neuvontaa myös kansainvälisiin kuljetuksiin?

Kyllä. Avustamme säännöllisesti kansainvälisiin meri-, maantie-, rautatie- ja ilmakuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Työmme kattaa muun muassa kansainvälisten kuljetuskonventioiden soveltamisen, vastuukysymykset, sopimusketjut sekä rajat ylittävän riidanratkaisun.

Tulossa lainsäädäntöpäivityksiä alusturvallisuuteen

Tulossa merkittäviä lainsäädäntöpäivityksiä alusturvallisuuteen

Euroopan komissio antoi 1.6.2023 ns. meriliikennepaketin, jonka tavoitteena on vahvistaa alusturvallisuutta ja ympäristönsuojelua EU:ssa. Osana tätä kokonaisuutta on hyväksytty kaksi uutta direktiiviä, jotka vaikuttavat merkittävästi Suomen kansalliseen lainsäädäntöön:

• Lippuvaltiodirektiivi (EU) 2024/3100 muuttaa nykyistä lainsäädäntöä varmistaakseen, että EU:n jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivat alukset täyttävät korkeimmat turvallisuusvaatimukset ja ympäristönsuojelustandardit.
• PSC-direktiivi (EU) 2024/3099 parantaa satamavaltioiden suorittamaa valvontaa, jotta EU:n satamissa käyvien alusten turvallisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset ovat yhdenmukaisia kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa.

Näiden direktiivien kansallinen täytäntöönpano edellyttää merkittäviä muutoksia lakiin alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995), joka ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uudelleen. Nykyinen laki on lähes 30 vuotta vanha, ja sen päivittäminen poistaa tulkinnanvaraisuuksia sekä parantaa lainsäädännön johdonmukaisuutta. Lisäksi hankkeen yhteydessä arvioidaan lain nojalla annetut alemman asteiset säännökset ja kumotaan asetus (1241/2010), joka korvataan uudella asetuksella.

Mahdollisia tarkistuksia voi tulla myös lakiin aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009). Lisäksi hankkeen edetessä voi ilmetä muita lainsäädäntömuutostarpeita, jotka huomioidaan osana kokonaisuudistusta.

Uudet lait on tarkoitus saattaa voimaan 6.7.2027, jolloin direktiivien kansallinen täytäntöönpano tulee olla valmis. Seuraamme hankkeen etenemistä ja tiedotamme sen etenemisestä.